Muotoilualan vuoden 2016 Ornamo-palkintoehdokkaat ovat resurssiviisaiden ratkaisujen edelläkävijöitä

Ornamo-palkintoehdokkaat 2016: Saana Sipilä ja Olli Sallinen, Pasi Pennanen ja Pirjo Kääriäinen. Valokuvat Anni Koponen.
Ornamo-palkintoehdokkaat 2016: Saana Sipilä ja Olli Sallinen, Pasi Pennanen ja Pirjo Kääriäinen. Kuva: Anni Koponen.

Teollisuustaiteen Liitto Ornamon hallituksen valitsemat ehdokkaat vuoden 2016 Ornamo-palkintoehdokkaiksi olivat tekstiiliyritys Saana ja Olli, automuotoilija Pasi Pennanen ja tekstiilisuunnittelija Pirjo Kääriäinen. Ornamo-palkinto on arvostettu tunnustus, joka tekee näkyväksi ajankohtaista muotoilua ja taideteollista taidetta. Palkinnon suuruus on 5 000 euroa. Voittajan valitsee sisustusarkkitehti Simo Heikkilä, jonka tekemä valinta julkistetaan Muotoilupäivänä 20.4.2016.

Tänä vuonna ehdokkaita yhdisti poikkeuksellinen ja näkemyksellinen ote kestävien muotoiluratkaisujen luomiseksi uudistuvilla tekstiili- ja autoteollisuuden aloilla.
‒ Ehdokkaiden uraauurtava työ osoittaa, että Suomi on täynnä luovaa potentiaalia uusien teknologioiden ja materiaalien kehitykselle. Muotoilijalla on tärkeä rooli näiden jalostamisessa houkutteleviksi ja kaupallistettaviksi menestystuotteiksi ja palveluiksi tulevaisuuden kuluttajille, sanoo Teollisuustaiteen Liitto Ornamon toiminnanjohtaja Salla Heinänen.

Sipilä ja Sallinen kaupallistivat kestävän suunnittelun

Tekstiilisuunnittelijapari Saana Sipilä (s.1986)ja Olli Sallinen (1983) on muutamassa vuodessa luonut tunnistettavan ja henkilövetoisen brändin, joka muistetaan kansanperinteestä nykyaikaisella otteella ammentavista sisustustekstiileistä. Saana ja Olli -merkin tyynyjä, keittiöliinoja, patalappuja ja muita tuotteita on Suomen lisäksi myynnissä 12 eri maassa.



Sipilän ja Sallisen Mum'sille suunnittelema Koko iäksi -matto. Kuva: Suvi Kesäläinen.
Sipilän ja Sallisen Mum’sille suunnittelema Koko iäksi -matto. Kuva: Suvi Kesäläinen.

Yritys on nähnyt vaivaa luodakseen täysin kotimaisen tuotantoverkoston ja nostaakseen hamppumateriaalin profiilia. Hamppu on luonnonkuitu, jonka tuotanto on kasvussa vaihtoehtona tehoviljellylle puuvillalle. Eurooppalaisesta hamppukankaasta valmistetut tekstiilituotteet valmistetaan lähituotantona Länsi-Suomen alueella.

Yritys työskentelee kotimaisten valmistajien kanssa. ‒ Monet suunnittelijat väittivät, ettei Suomesta löydy tekstiilialan alihankintapaikkoja. Vaati jonkin verran salapoliisityötä päästä hyvien ja ammattitaitoisten valmistuspaikkojen jäljille. Haluamme pitää tuotannon lähellä ja tietää, ketkä tuotteemme valmistavat, sanoo Sallinen.

Ensimmäisestä loppuunmyydystä tyynymallistosta lähtien yritys on laajentanut tuotantoaan kokonaisvaltaiseksi kodin sisustusmallistoksi. Omien tekstiilituotteiden lisäksi suunnittelijapariskunta on tehnyt muotoilutöitä lukuisille kotimaisille ja kansainvälisille yrityksille.

Ornamon hallituksen mielestä suomalainen pientuotanto ja -teollisuus kaipaavat enemmän Saanan ja Ollin kaltaisia menestystarinoita. Perusteluissaan hallitus kehuu yrityksen tuotannon vastuullisuutta ja laatua sekä koko yrityskuvan heijastamaa iloa, energiaa ja arvostusta suomalaista kansanperinnettä kohtaan.

Maailman tehokkain sähköauto syntyy Suomessa

Automuotoilija Pasi Pennasen (s.1969) lähes 20 vuotta kestänyt ura kansainvälisessä autoteollisuudessa saa Ornamon hallitukselta kiitosta vastuullisista ja kestävistä arvoihin nojaavasta suunnittelusta. Pennanen on näyttänyt muotoilijan kyntensä autoilun ja liikkumisen uudistamisessa. Hän on urallaan niittänyt mainetta niin Jaguarin suunnittelijana kuin sähköauto Toroidion 1MW Concept:in pääsuunnittelijana. Viime keväänä lanseerattua konseptiautoa pidetään maailman tehokkaimpana sähköautona.

 

Pasi Pennanen: Toroidion 1MW Concept (2015). Kuva: Toroidion Ltd
Pasi Pennanen: Toroidion 1MW Concept (2015). Kuva: Toroidion Ltd

Ornamon hallituksen mukaan Pennasen työ Raaseporissa valmistetun Toroidion-sähköauton pääsuunnittelijana on erityisen ajankohtaista nyt, kun autoteollisuus etsii tulevaisuuden ratkaisuja päästöttömien autojen massatuotantoon. Myös Pennasen ansiot suomalaisen muotoiluosaamisen kansainvälisestä kilpailukyvystä saivat hallitukselta kiitosta.

Sähköiseen liikenteeseen siirtymistä hidastaa Pennasen mukaan konservatismi ja autoteollisuudessa vallitseva varovaisuus. ‒ Jotta muotoilun merkitys millä tahansa alalla huomataan, pitää muotoilijan olla ideoissaan periksiantamaton. Sähköautoilu on merkittävä muutos parempaan suuntaan. Vastaavia radikaaleja muutoksia kaipaan muillekin toimialoille, joilla luontoa rasitetaan, Pennanen sanoo.

Muotoiluajattelija vaikuttaa tulevaisuuden biotalouteen

Tekstiilisuunnittelija Pirjo Kääriäinen (s.1963) on esimerkki muotoiluajattelijasta, jonka ajattelun jälki tulee arjessamme näkyväksi vasta vuosien päästä. Kääriäinen on vaikuttamassa tulevaisuudessa käyttämiemme materiaalien ja teknologioiden yhdistelmiin sekä siihen, minkälaisia biomateriaaleihin erikoistuneita yrityksiä Suomeen syntyy lähivuosina. Aalto-yliopistossa Kääriäinen tutkii selluloosan mahdollisuuksia sekä edistää muotoilun vaikuttavuutta materiaalitutkimuksessa Hän myös ohjaa opiskelijoita kokeellisilla CHEMARTSkursseilla. Monialainen yhteistyö on ehtinyt synnyttää mm. puuvillan kierrätyksen mullistavan Ioncell-F™ menetelmän. Se palkittiin helmikuussa 300 000 euron H&M:n Global Change Award -palkinnolla.

CHEMARTS2015: Puuvillakankaat voidaan kierrättää Ioncell-F menetelmän avulla uusiksi, korkealaatuisiksi tekstiilikuiduiksi. Värin pysyvyttä prosessissa kokeilivat kesäkoulussa Eugenia Smirnova ja Zhen Zeng
CHEMARTS 2015: Puuvillakankaat voidaan kierrättää Ioncell-F menetelmän avulla uusiksi, korkealaatuisiksi tekstiilikuiduiksi. Värin pysyvyttä prosessissa kokeilivat kesäkoulussa Eugenia Smirnova ja Zhen Zeng. Kuva: Eeva Suorlahti.

Suunnittelijan kiinnostus biopohjaisiin materiaaleihin syntyi halusta vaikuttaa parempaan tulevaisuuteen.  ‒ On harhaluulo, että voisimme irtaantua täysin materiaalisesta maailmasta. Siksi ratkaisevaa on se, millaisia ne materiaalit ovat, joista elinympäristömme tulevaisuudessa muodostuu, Kääriäinen sanoo.

Ornamon hallituksen mukaan Kääriäisen monialainen kehitystyö on piristysruiske uudistusta kaipaavalle tekstiilialalle. Perusteluissaan hallitus luonnehtii tekstiilisuunnittelijan toiminnan heijastavan muotoilijan työnkuvan laajentumista parhaalla mahdollisella tavalla: Kääriäinen on muotoiluajattelija, joka yhdistää työssään tiedettä, taloutta ja taidetta isossa mittakaavassa.

Mikä Ornamo-palkinto?

Teollisuustaiteen Liitto Ornamo on palkinnut muotoilun ammattilaisia jo vuodesta 1981. Ornamo-palkinto nostaa vuonna 2016 ehdokkaaksi kolme ajankohtaista ja ansioitunutta nykymuotoilijaa. Ehdokkuus on itsessään arvostettu tunnustus, sillä valinta perustuu muotoilualan asiantuntijoiden kaksivaiheiseen vertaisarviointiin. Ornamon hallitus valitsee ehdokkaat Ornamon jäsenten tekemien ehdotusten pohjalta.

Ornamo-palkinto 2016 jaettiin Muotoilupäivänä 20.4.2016, klo 15-18. Muotoilupäivän seminaarin yhteydessä Musiikkitalon Black Boxissa Helsingissä. Voittajan valits sisustusarkkitehti Simo Heikkilä.

 

Aiheeseen liittyvä sisältö