Rakennetun omaisuuden tila – ROTI 2019

Rakennettu ympäristö on yhteiskuntamme toimivuuden perusta

Rakennetun omaisuuden tila ROTI 2019 -raportin erityisteema on kaupungistuminen. Se sisältää myös kansainvälisiä tarkasteluja – kuinka Suomi sijoittuu rakennetun ympäristön sektorilla maailmankartalle. Raportti luovutettiin asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle tiistaina 19.3.2019 Tieteiden talolla Helsingissä.

Muutos on meneillään, tarvitaan uusia ratkaisuja

Rakennettuun ympäristöön vaikuttaa samanaikaisesti useita voimakkaita muutosilmiöitä kuten kaupungistuminen, väestön ikääntyminen, kestävän kehityksen vaatimukset sekä teknologinen kehitys ja digitalisaatio. Nämä ilmiöt ja niiden suuri merkitys haastavat kaikki toimijat miettimään uusia ja perinteiset toiminnanrajat ylittäviä ratkaisuja.

Viihtyvyyteen ja hyvinvointiin panostettava

ROTI 2019 -raporttti nostaa käyttäjäkokemuksen keskiöön. Hyvä elinympäristö saavutetaan moniammatillisella yhteistyöllä ja tuottamalla reaaliaikaista tietoa, joka on käytettävissä suunnitteluvaiheessa, käytön ja huollon aikana sekä elinkaaren lopussa, kun materiaali kierrätetään. Viihtyvyyttä lisäävät myös palvelumuotoilu, taide sekä viherinfra, joiden kautta alueiden identiteetti kehittyy.

Arkkkitehtuuri, suunnittelu, muotoilu ja taide vahvemmin mukana

ROTI-selvityksessä oli toista kertaa mukana paneeli, joka arvioi arkkitehtuurin, suunnittelun, muotoilun ja taiteen roolia rakennetussa ympäristössä.

Rakennetun ympäristön merkitys ekologialle, taloudelle ja ihmisen hyvinvoinnille ymmärretään entistä paremmin. Tämä näkyy korkeatasoisen arkkitehtuurin, suunnittelun ja ympäristötaiteen tuottaman lisäarvon tunnistamisena. Loistavista kansainvälisen tason onnistumisista huolimatta rakennetun ympäristön laatu vaihtelee suuresti.

Teknistaloudellisten tavoitteiden rinnalla kaikessa rakentamisessa täytyy huomioida taitavan suunnittelun ja taiteen mahdollisuudet tukea kestävän, laadukkaan ja elämyksellisen ympäristön aikaansaamisessa ja ylläpidossa.

Monialainen, osallistava suunnittelu luo edellytykset käyttäjälähtöisille ratkaisuille. Samoin ilmastonmuutoksen torjunta ja kokonaisvaltaisesti kestävän rakennetun ympäristön toteuttaminen on entistä tärkeämpää. Uusia haasteita ei ratkota vanhoin keinoin ja työkaluin. Ajankohtaiset haasteet ja kulttuuriset muutokset luovat uudenlaisia odotuksia rakennetulle ympäristölle.

Rakennetussa ympäristössä tehtävillä toimenpiteillä on merkittävä vaikutus ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Kiinteistö- ja rakentamisalalla on myös merkittävä rooli YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin vastatessa; YK:n 17 tavoitteesta ala vastaa suoraan 11:een.

Rakennuksiin ja infraan on sitoutunut 83 prosenttia kiinteästä pääomakannastamme. Jokainen euro, joka investoidaan rakennettuun ympäristöön, tuottaa itsensä yli kaksinkertaisena takaisin. Käytännössä tämä tarkoittaa pienentyneitä logistiikka-, lämmitys-, tila- ja työvoimakustannuksia.

Sen sijaan rakennetun ympäristön laiminlyönti maksaa jopa 5,7 miljardia euroa sisältäen menetetyn työajan, kilpailukyvyn ja liiketoimintamahdollisuudet vesivuotojen, energianhukan ja pidentyneiden kuljetusaikojen lisäksi. Toimivasta infrasta ovat riippuvaisia myös 60 miljardin euron tavaravienti ja 30 miljardin palveluvienti.

Kiinteistö- ja rakentamisala vastaa 15 prosenttia bruttokansantuotteestamme, ja kaupungeissa siitä syntyy yli 80 prosenttia.

Ala työllistää 500 000 ihmistä, eli 20 prosenttia kaikista työllisistä. Kaupunkiväestön osuuden ja taloudellisen kehityksen välillä on karkea yhteys. Kun kaupunkialueen väestömäärä kaksinkertaistuu, alueen tuottavuus kohoaa 3–8 prosenttia. Samoin tietyn toimialan koon kaksinkertaistuminen lisää toimialan yritysten tuottavuutta alueella keskimäärin 4,5 prosenttia.

Yli 90 prosenttia innovaatioista syntyy kaupungeissa. Tämän lisäksi kaupungeilla ja rakennetulla ympäristöllä on keskeinen asema ilmastonmuutoksen hillinnässä ja torjunnassa; yli 70 prosenttia päästöistä syntyy joko suoraan tai epäsuoraan kaupunkien ja siellä toimivien ihmisten ja yritysten toiminnoista. Rakennetulla ympäristöllä on siis keskeinen rooli hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamisessa – yksittäisten osien optimoinnista onkin siirryttävä elinkaaren aikaiseen alueellisen kokonaisuuden optimiin.

Rakennukset

Suomalaisten asunnot ovat eurooppalaisittain hyvässä kunnossa, sillä huonokuntoisissa asunnoissa asuu alle viisi prosenttia väestöstä. Luku on EU:n jäsenmaista paras. Siitä huolimatta korjausvaje on erittäin suuri. Erittäin merkittävä osa rakennuskannasta on asuinrakennuksia, joiden korjauksiin olisi sijoitettava keskimäärin 9 400 miljoonaa euroa 2025 mennessä.

Suomen energiaköyhyysluku 1,66 % on EU:n jäsenmaista pienimpien joukossa, kun EU:n keskiarvo on 2,35 prosenttia.

Liikenneverkot

Suomen liikenneinfrastruktuurin rahoituksen pitäisi olla 2,3 miljardia eli prosentti bruttokansantuotteestamme vuosittain, jotta yltäisimme Ruotsin tasolle investoinneissa. Nyt se on  1,45 miljardia euroa.

Suomi investoi yksityisteihin 17 miljoonaa euroa vuonna 2018, kun Ruotsi investoi vuonna 2017 noin 130 miljoonaa euroa.

Ruotsilla on lisäksi pitkäjänteinen väylien kehittämisen ja ylläpidon suunnitelma, joka saa 60 miljardin euron rahoituksen vuosille 2018–2029.

Yhdyskuntatekniikka

Suomessa on Euroopan paras hanaveden laatu. Laaturiski on 39 prosenttia, kun luku on esimerkiksi Ruotsissa 57 prosenttia EU:n keskiarvon ollessa 68 prosenttia. Samanaikaisesti vesihuoltoverkostojen saneeraustarve on merkittävä; viemäriverkostoista 12 prosenttia on erittäin huonossa kunnossa ja  vesijohtoverkoista kuusi prosenttia.

Suomi investoi uuteen energiainfraan kolmanneksi eniten Euroopassa suhteutettuna bruttokansantuotteeseen. Myös älymittareiden määrä ja valmius tehokkaaseen kulutusjoustoon ovat eurooppalaisittain korkeimmalla tasolla.

Koulutus ja kehitys

Tutkimus- ja kehittämismenojen reaalinen kehitys on Suomessa 2000-luvun alun tasolla. Vuonna 2018 Suomen tutkimus- ja kehittämismenojen osuus bruttokansantuotteesta oli 2,7 prosenttia, kun määrä oli esimerkiksi Ruotsissa 3,3 prosenttia, Tanskassa 3,1 prosenttia ja Saksassa 3 prosenttia.

Digitaaliset ratkaisut

Suomi investoi digitaalisuuden edistämiseen kiinteistö- ja rakentamisalalla vuosittain 2 miljoonaa euroa, Ruotsi 3,3 miljoonaa euroa ja Saksa 7,5 miljoonaa euroa.

Suomi on Euroopan 3. paras maa digitaalisen yhteiskunnan ja talouden DESI-mittarilla mitattuna. Lisäksi kiinteistöalan (Proptech) startup-yritysten määrä asukaslukuun suhteutettuna on Euroopan suurin.

Rakennetun omaisuuden tila 2019 – Lataa raportti tästä

Blogit: www.roti.fi/blogit

Twitter: http://twitter.com/ROTI2019

Facebook: http://facebook.com/ROTI2019

Web: http://www.roti.fi

Mikä ROTI?

Rakennetun omaisuuden tila ROTI on puolueeton asiantuntijoiden arvio rakennetun omaisuuden tilasta.

ROTI 2019 -raportissa on tarkasteltu rakennetun ympäristön nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita kuuden paneelin kautta. Ne ovat rakennukset, liikenneverkot, yhdyskuntatekniset järjestelmät, koulutus ja kehitys, digitaaliset ratkaisut sekä arkkitehtuuri, suunnittelu, muotoilu ja taide. Erityisteemana vuonna 2019 on kaupungistuminen.

Ensimmäinen ROTI ilmestyi vuonna 2007, jonka jälkeen se on ilmestynyt joka toinen vuosi. Vuoden 2019 raportti perustuu yli 100 kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijan näkemyksiin. Lisäksi VTT on tehnyt raportin tilasto- ja faktapäivitykset sekä kansainväliset vertailut.

Selvityksen ovat rahoittaneet väylävirasto, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, museovirasto sekä kiinteistö- ja rakennusalan järjestöt. Hankkeen päävastuullisena toteuttajana toimii Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry.

ROTI 2019 ei edusta yksittäisen panelistin tai rahoittajan näkemystä asioiden tilasta. Raportissa annetut toimenpidesuositukset on muodostettu paneelikokouksissa käytyjen keskustelujen, sähköisten kyselyiden tulosten ja muun ennakko- ja taustamateriaalin pohjalta.

ROTI 2019-paneelien puheenjohtajina toimivat: