Tiedote: Muotoilualan ja ammattilaisten arvostuksen on näyttävä teoissa, ei vain juhlapuheissa  

Iittalan brändiuudistus, ja siihen liittynyt keskustelu Play-kuppisarjan samankaltaisuudesta ammattikeraamikko Johanna Ojasen piensarjatuotannon kanssa on noussut valtakunnalliseksi uutisaiheeksi ja ykköspuheenaiheeksi. Ornamo vaatii kaikilta muotoilualan toimijoilta ryhtiliikettä muotoilua ja ammattisuunnittelijoita arvostavan toimintakulttuurin vaalimisessa.    

Iittalan päätös julkaista toisen tekijän työtä muistuttava kuppisarja on aiheuttanut särön muotoilijoita arvostavaan ja muotoilua vaalivaan kulttuuriimme. Vaikka suomalaisen muotoilun kentällä on isoja ja merkittäviä toimijoita, on muotoilupiirit pienet eikä mielestämme kuluttajien ja ammattilaisten mielipidettä sovi ohittaa.  

Ornamon toiminnanjohtaja Salla Heinänen korostaa muotoilua hyödyntävien brändien eettistä vastuuta.  Johanna Ojasen vuosia myynnissä olleet kupit ovat kuluttajille ja ammattimuotoilijoille tuttuja. Tätä taustaa vasten Heinänen hämmästelee Fiskars konserniin kuuluvan Iittalan päätöstä julkaista samankaltainen kuppisarja.  

– Alan toimijoilla on aina vastuu sekä toisiaan että kuluttajia kohtaan toimia kollegiaalisesti ja kunnioittavasti. Olen hämmästynyt, siitä ettei Iittala ole sopinut Johanna Ojasen muotoilun lainaamisesta rehdisti ja avoimesti korvausta vastaa, Heinänen sanoo.  

Hänen mukaansa oleellista ei keskustelussa ole nyt se, onko Play-tuotesarjan suunnitellut muotoilija ollut tietoinen Ojasen kupista vai ei. 

– Näitä sattuu, että kaksi suunnittelijaa tai yritystä tekevät toisiaan muistuttavia tuotteita. Mutta merkitystä on sillä, miten valmistava yritys tällaiseen tilanteeseen suhtautuu. Siinä punnitaan yrityksen etiikka ja maine. Olisi ollut Iittalalta tyylikästä tunnistaa ja tunnustaa Ojasen työn olemassaolo, ja ratkaista asia toisella tavalla. Nähtäväksi jää, onko Iittalan designstrategian ydintä tuottaa jatkossa toisten tekijöiden töitä muistuttavia tuotteita, Heinänen pohtii.

Alaa vaivaa muotoilijoita aliarvostava kulttuuri 

Muotoilualaa vaivaa jäljitelmien lisäksi myös heikko sopimuskulttuuri, sekä ilmaisen työn ja luonnosten teetättäminen. Tilaajayritysten vastuuseen kuitenkin kuuluu ammattisuunnittelijoiden näkemyksen ja ammattiosaamisen kunnioittaminen. 
 
Heinäsen mukaan ammattimainen muotoilutyö on tällaisella toiminnalla vaarassa rapautua.  

– Heikko taloustilanne heijastuu nyt siihen, että saamme kentältä jatkuvasti yhteydenottoja jäljittelyepäilyistä. Alan vallitsevat käytännöt eivät saa rapautua tässäkään taloustilanteessa. Reilujen ja ammattimaisten käytäntöjen noudattaminen koko alalla on edellytys sille, että suunnittelijat pystyvät harjoittamaan ammattiaan tulevaisuudessa. Jos tilanne jatkuu, rapautamme huippuosaajiltamme ammattimaisen työskentelyn edellytykset, hän sanoo.

Heinänen huomauttaa myös, että suunnittelijoiden on vaalittava myös kollegoiden välistä kunnioitusta ja arvostusta. Ilmaista ideointikulttuuria voi kitkeä vain toinen toisiaan arvostavat ammattilaiset yhdessä. Hänen mukaansa tämä muodostaa terveen pohjan alan taloudelliselle kestävyydelle ja kannattavuudelle.  Suunnittelijan ammattieettiset ohjeet linjaavat ammattimaisia ja vastuullisia toiminnan tapoja alalla. 

Heinänen on pettynyt muotoilualan toimintakulttuuriin.  

– Suomessa kovasti kohistaan luovan talouden ja innovatiivisten suunnittelijoiden perään esimerkiksi korkean jalostusasteen tuotteiden ja uusien innovaatioiden ja kestävien ratkaisujen luojina. Ammattilaisten osaamista arvostavaa kohtelua olisi heidän työnsä tunnustaminen, reilut sopimukset ja asialliset korvaukset, hän sanoo. 

Muotoiluala on ollut murroksessa pitkään 

Muotoiluala on viimeisen kymmenen vuoden aikana muuttunut paljon ennen muuta digitaalisuuden myötä. Perinteisen designteollisuuden rinnalle on noussut digitaalisen muotoilun ala, joka koostuu mm. ohjelmisto- ja pelialan isoista yrityksistä. Muotoiluajattelu ja osaaminen on kasvanut myös voimakkaasti mm. kaupan, rakentamisen, sekä pankki- ja finanssisektorin sekä eri palvelu- ja teollisuudenalojen saralla. Muotoilua hyödynnetäänkin Suomessa varsin laajasti, ja sen ihmislähtöisen suunnittelun merkitys on täällä selvästi tunnistettu ratkaisevana kilpailutekijänä.  

Muotoilun keinoin luodaan lisäarvoa eri alojen tuotteille, palveluille ja prosesseille muun muassa käytettävyyden, laadun ja visuaalisuuden muodossa. Muotoilun vaikutukset näkyvät laajasti yhteiskunnassa ja bisneksessä. Muotoilu tarkoittaa monia asioita käyttöesineiden suunnittelusta kaupunkisuunnitteluun, metsäkonesuunnittelusta tilojen suunnitteluun ja palvelumuotoilusta visuaalisten identiteettien luomiseen. 

Muotoilun perään vannoo nyt kuitenkin moni yritys. Muotoilun tärkeimmät hyödyt koskevat eri alojen yritysten mukaan esimerkiksi tuotteiden ja palvelujen parantunutta laatua, käytettävyyttä ja laadunvalvontaa sekä ulkonäköä. Tiedot selviävät Helsingin seudun kauppakamarille v 2021 tehdystä kyselystä. Toimialaselvityksen koko raportin löydät täältä. 

Samaan aikaan muotoilua valmistava teollisuus on säilynyt merkittävänä myös Suomessa. Ns. designintensiivinen teollisuus on tasaisesti kasvattanut liikevaihtoaan, joka ylitti vuonna 2022 jo yli neljä miljardia euroa. Digitaalisen muotoilun yritykset kerryttivät liikevaihtoa 11,7 mrd. euroa. Tiedot selviävät viime vuoden Ornamon suhdannekatsauksesta, lähteenä vuoden Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisteristä vuodelta 2022. 

Kasvua haetaan kansainvälisiltä markkinoilta, sillä kotimaan markkinat ovat pienet.  Heinäsen mielestä kotimaisten omaperäisten suunnittelijoiden ja ammattitaiteilijoiden esilletuonti tuo kilpailuetua myös kansainvälisillä areenoilla.             

Käyttövapaita kuvia Ornamon toiminnanjohtaja

Salla Heinäsestä löytyy kuvapankista 

Lisätiedot:

Elina Perttula I Viestintäpäällikkö

elina.perttula@ornamo.fi

+358 43 211 0755