Taide nivoutuu rakentamiseen yhä tiiviimmin

JKMM Arkkitehtien suunnittelema Saunalahden lastentalo Espoossa on esimerkki taiteen ja arkkitehtuurin ja tilasuunnittelun saumattomasta liitosta. Kuva: Mika Huisman.
JKMM Arkkitehtien suunnittelema Saunalahden lastentalo Espoossa on esimerkki taiteen ja arkkitehtuurin ja tilasuunnittelun saumattomasta liitosta. Kuva: Mika Huisman.

Kun arkikäyttöön tarkoitettuihin uudisrakennuksiin lisätään taide jo suunnitteluvaiheessa, kustannukset ja aikataulu pysyvät kurissa, loppukäyttäjät kiittävät ja lisäarvoa syntyy. Sisustusarkkitehti ja rakennusyhtiön toimitusjohtaja kertovat, miten he onnistuivat.

Julkisten tilojen taide tuo useimmille mieleen maalauksen museossa tai veistoksen puistossa. Nämä ovat tavallisia ja päteviä tapoja tuoda elämyksiä ihmisten elämään, mutta nykyaikainen rakennuttaja suosii monipuolisempaa keinopalettia. Kun visuaalinen taide integroidaan rakennuksen suunnitelmiin sen sijaan että se tuotaisiin paikalle jälkikäteen ”päälleliimattuna”, rakennuttaja tai kunta tekevät uudesta rakennuksesta tai kaupunginosasta kiinnostavamman jo ennakkomarkkinointivaiheessa.

Kun teokset päätetään ennakkoon, niiden kustannukset voi myös lisätä suoraan rakennuksen hintaan ilman että loppukäyttäjä alkaa nikotella. Taiteen osuus alueen, asuintalon tai palvelurakennuksen kustannuksista on joka tapauksessa vain murto-osa.

Kansa taidemyönteistä

Vuoden sisustusarkkitehdiksi 2013 valittu ja Muotoilun valtionpalkinnon vuonna 2014 saanut Päivi Meuronen on arkkitehtitoimisto JKMM:n sisustusarkkitehti. Toimiston töille on tunnusomaista, että värikkäät taideteokset on integroitu peittämään rakennusosiksi  – sulautumaan osaksi arkkitehtuuria. Rakennukset, kuten Seinäjoen ja Turun kirjastot sekä Viikin kirkko Helsingissä, ovat myös tavallisten kansalaisten suosiossa.

”Loppukäyttäjä äänestää jaloillaan tai kommentoi muulla tavalla rakennuksen toimivuutta ja tunnelmaa. Jos ihmiset käyvät mielellään rakennuksessa, se usein lisää kävijämäärää”, Meuronen toteaa. Suurempi kävijämäärä muuttuu liikerakennuksessa lisätuloiksi kauppiaille. Suosittu julkisrakennus tarkoittaa, että rakennus tuottaa kokoonsa nähden useampia palvelukäyntejä tai tyytyväisempiä asiakkaita kuin vähemmän suosittu rakennus. Silloin miellyttävä rakennus, jonka tunnelmaa taide lisää, on tuottanut lisäarvoa rakennuksen tilaajalle.

TNS Gallupin viime syksynä julkistamasta kyselytutkimuksesta ilmenee, että suomalaisten mielestä julkinen taide tosiaan lisää viihtyisyyttä sekä turvallisuuden tunnetta. 70 prosenttia haluaa taideteoksia arkiympäristöönsä, kuten asuinalueelleen, työpaikoille ja kouluihin. Kyselyn tilasi taiteen Prosentti taiteelle -hanke, ja siihen vastasi 1004 ihmistä.

Asuinympäristöön on helppo toivoa parannuksia, jos niistä ei joudu itse maksamaan. Kyselyn osallistujista 44 prosenttia kuitenkin vastasi, että voisivat maksaa enemmän omistusasunnosta, jonka rakennuskustannuksista noin prosentti on käytetty taiteeseen. ”Noin prosentti” viittaa Pohjoismaissa kauan käytössä olleeseen prosenttitaideperiaatteeseen, jossa tietyn alueen rakentajat velvoitetaan investoimaan 0,5–2 prosenttia rakennuskustannuksista taideteoksiin.

Kutsu sitä opasteeksi tai akustoivaksi levyksi

Taiteen hankintapakko on prosenttitaidealueella yhtenä pykälänä tontinhallintasopimuksessa, joka rakennusyhtiön pitää allekirjoittaa kunnan kanssa ennen kuin se pääsee rakentamaan. Asia on jo etukäteen sillä sovittu. Miksi ja miten muihin kuin prosenttitaiderakennuksiin saadaan kuvataidetta?
”Sepä se”, Päivi Meuronen sanoo. ”Taiteelle pitää löytyä maksaja, mutta taide-nimikkeellä olevat suunnitelman yksityiskohdat poistetaan helposti ensimmäisten joukossa, jos jostain pitää säästää.”

”Suuressa hankkeessa taide on kuitenkin pisara meressä ja mahdollista saada urakkasuunnitelmaan. Kun teos sisältyy suunnitelmiin esimerkiksi akustoivana levynä tai opasteena, se menee läpi.”

Tätä luovaa lähestymistapaa edustaa muun muassa Saunalahden lastentalo Espoossa. Vuonna 2011 valmistuneessa rakennuksessa toimii päiväkoti ja neuvola.

Talon aulakäytävän katossa on useita metrejä korkeat, kattoikkunalliset ”valotötteröt”. JKMM:n luottograafikko Aimo Katajamäki suunnitteli jokaiseen oman graafisen kuvion. Kun niiden kohdalla katsoo lattiatasolta taivaalle, voi tuntea olevansa vaikka syvänmeren sukeltaja, joka katsoo kohti meren pintaa. ”Taiteelle ei ollut urakkasuunnitelmassa omaa momenttia, joten kutsuimme eläinkuvioita opasteiksi. Kun talo oli valmis, päiväkotiryhmät nimettiin kuvioiden mukaan Valaiksi. Pyrstötähdiksi ja niin edelleen”, Päivi Meuronen kertoo.

Yksittäisten taidetta sisältävien rakennusten ja virallisten prosenttitaidealueiden välimuotoa toteutetaan parhaillaan Vantaalla, jossa asemakaava sanoo, että vuoden 2015 asuntomessukaupunginosa Kivistöön pitää tehdä taidetta. Rakennuttajilla on kuitenkin vapaat kädet päättää, paljonko rahaa ne käyttävät taiteeseen ja miten sen toteuttavat. Valmiissa Kivistössä on seinäreliefejä, kevyenliikenteen tunnelimaalauksia ja paljon erilaisia kiviteoksia – visuaalista lisäarvoa alueelle.

”Asukkaat ovat tykänneet”

Joensuun Penttilänranta on esimerkki prosenttitaidealueesta, mutta sielläkin teokset pitää ennen rakennustöitä myydä rakennuttajalle. Rakennusyhtiö Rakennus Hassinen on vuoden 2015 kevääseen mennessä tehnyt kaupunginosaan neljä kerrostaloa, joissa hyödynnetään kuvataidetta. Ulkoseinissä teokset ovat kaikkien ohikulkijoiden ilona. ”Minun mielestäni rohkeasti vaan hommaamaan”, toimitusjohtaja Tuomo Hassinen kannustaa epäröiviä rakennuttajia. ”Kyllä se aikansa ottaa, mutta kun Suomessa on paljon hienoja taiteilijoita, niin mikä ettei.”

Hassisen vanhin prosenttitaidetalo on vuonna 2012 valmistunut 26 huoneiston asunto-osakeyhtiö Palokärki, joka sai nimensä sitä elävöittävältä taideteokselta. Prosenttitaidealueelle tyypillisesti Penttilänrannalla on taidekoordinaattori, tässä tapauksessa Hannu Aaltonen, joka ehdotti Hassiselle suoraan tiettyä taiteilijaa: helsinkiläisen Pertti Kukkosen aiempia julkisia taideteoksia on muun muassa Pyhän Laurin kappelissa Vantaalla. Vuonna 2014 Kukkonen eteni seitsemän finalistin joukkoon kilpailussa, josta valittiin veistos YK:n päämajan eteen New Yorkiin.

”Hannu tarjosi Kukkosta ja ajattelin, että tehdään massiivista”, Hassinen sanoo. ”Aikataulu vaikutti haasteelliselta, mutta Hannu sanoi että Pertin kanssa ei tule ongelmaa.” Betonirakentamiseen perehtynyt Kukkonen teetti Palokärjen katutason ulkoseiniin näyttävät, honkakuvioiset kohoreliefit betonitehtaalla. Talon kolmannen kerroksen seinää nakuttaa pronssinen palokärki.

Tämän vuoden alkuun tultaessa Rakennus Hassinen on investoinut Penttilänrannan neljän taloyhtiön taiteeseen noin 100 000 euroa. ”Se on sen verran merkittävä summa, että sillä saa jo näyttävää. Koko summa siirrettiin asuntojen hintaan. Ei voi varmana tietää, miten taide on vaikuttanut asuntojen kysyntään näissä taloyhtiöissä, mutta asukkaat ovat kyllä tykänneet.”

”Aina on hyvin mennyt”

Taidekoordinaattorin lisäksi arkkitehtitoimistot ovat hyviä tahoja rakennuttajille löytämään sopivaa taidetta kohteisiinsa. ”Mietimme toimistossa tiiminä, kuka on paras taiteilija juuri tiettyyn kohteeseen ja rakenteeseen”, Päivi Meuronen kertoo JKMM:n toimintatavasta. ”Emme harkitse ainoastaan meille valmiiksi tuttuja taiteilijoita, mutta omat verkostot toki auttavat. Taiteilijayhteistyömme ovat tähän asti aina sujuneet hyvin.”

Toimisto on vuosien mittaan käyttänyt projekteissaan noin viittätoista kuvataiteilijaa, graafikkoa tai taidekäsityöläistä, ja suunnitteilla oleviin hankkeisiin Meuronen aikoo ehdottaa taas uusia nimiä.

”Rakennuttajan lisäksi myös loppukäyttäjä on meille tärkeä asiakas, jonka mielipidettä arvostetaan. Me markkinoimme rakennuttajalle hyvää suunnittelua, johon taide on sisäänrakennettu”, Meuronen toteaa.

Teksti: Minna Kontkanen
Kuva:  Mika Huisman