Helsinkiin kaavaillaan yhteistä arkkitehtuuri- ja designmuseota – mitä museohankkeesta pitäisi tietää?

Suomen museorintamalla tapahtuu nyt paljon. Elokuun lopussa Helsingin keskustaan aukesi Amos Rex, Tampereelle puuhataan uutta taidemuseo Siiloa ja Jyväskylään taas on suunnitteilla Keski-Suomen museon ja Alvar Aalto -museon yhdistävä museokeskus.

Muotoilun ja arkkitehtuurin saralla kiinnostusta on herättänyt erityisesti Helsinkiin kaavailtava yhteinen arkkitehtuuri- ja designmuseo.

Museokokonaisuuden toimijat ovat viemässä kunnianhimoista hanketta määrätietoisesti eteenpäin. ”Suomi tarvitsee uuden ja korkeatasoisen arkkitehtuuri- ja designmuseon”, julistettiin elokuussa julkaistussa museokokonaisuutta puoltavassa selvityksessä. Myös Ornamossa uutinen otettiin vastaan ilahtuneesti.

Kansalaiset halutaan pitää kärryillä hankkeen etenemisestä ja osallistaa mukaan museon suunnitteluun. Museokokonaisuudelle on avattu omat verkkosivut www.uusimuseo.fi, joilla voi seurata hankkeen etenemistä sekä osallistua keskusteluun. Myös Helsingin pormestari Jan Vapaavuori on peräänkuuluttanut hankkeesta avointa julkista keskustelua.

Mutta mitä museokeskustelusta oikein pitäisi tietää? Nostamme esiin neljä keskeistä pointtia.

1. MILLÄ AIKATAULULLA MUSEOHANKE ETENEE?

Kunnianhimoinen museohanke nytkähti eteenpäin elokuun 21. päivä, jolloin julkistettiin aiemmin tänä vuonna aloitetun selvitystyön tulokset. Aikatauluksi ehdotetaan, että museo olisi valmis jo vuonna 2025 ja toimet organisaatioiden yhdistämiseksi aloitettaisiin heti.

Design- ja Arkkitehtuurimuseoiden yhdistäminen ei itsessään ole mikään uusi ajatus. Keskustelua aiheesta on käyty jo vuosia. Museoiden yhdistämistä on väläytelty mm. vuonna 1987, jolloin kaavailtiin nykyiset museorakennukset yhdistävää lisärakennusta, sekä 90-luvun lopulla, jolloin niin kutsutussa Armi-hankkeessa suunniteltiin museoiden siirtämistä uuteen, yhteiseen tilaan. Mikään aiemmista hankkeista ei kuitenkaan ole lopulta edennyt alkua pidemmälle.

Kuluvan vuoden maaliskuussa otettiin konkreettinen askel kohti uutta museokokonaisuutta, kun Opetus- ja kulttuuriministeriö yhdessä Helsingin kaupungin kanssa asetti selvitysryhmän pohtimaan Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon kehittämistä ja mahdollista uudisrakennusta. Tuolloin Ornamo kiitteli päätöstä uudistaa Designmuseon ja Arkkitehtuurimuseon toimintaa.

Nyt museohankkeen toimijoilla on selkeästi yhteinen tahtotila hankeen edistämiseen. Siksi selvitysryhmä haluaakin, että uutta museota aletaan viemään eteenpäin mahdollisimman ripeästi ja määrätietoisesti.

2. MITEN UUSI MUSEOKOKONAISUUS ORGANISOIDAAN JA RAHOITETAAN?

Miten museoita sitten hallinnollisesti organisoitaisiin yhdessä tilassa? Nykyisellään sekä Arkkitehtuurimuseo että Designmuseo ovat itsenäisten säätiöiden ylläpitämiä museoita, mutta niiden rahoitus tulee pääosin valtiolta. Selvitys suosittaa, että museoita hallinoivan kahden säätiön tilalle perustetaan yksi yhteinen säätiö.

Mediassa supermuseoksi tituleerattu museokokonaisuus hyödyttäisi niin valtiota kuin Helsingin kaupunkiakin ainakin kulttuurin, imagon ja matkailun näkökulmista. Siksi halutaan, että molemmat tahot olisivat valmiita osallistumaan rakennuskustannuksiin.

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori näkee hankkeen selkeästi tärkeänä osana Helsingin kehittämistä taide- ja kulttuurikaupunkina sekä vetovoimaisena matkailukohteena. Vapaavuori kommentoi medialle, että mikäli hanke on tarpeeksi kunnianhimoinen, Helsinki voisi olla valmis osallistumaan kertainvestoinnilla museon seinien rakentamiseen (HS 24.8.). Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä osallistui keskusteluun kirjoittamalla Helsingin Sanomien mielipideosastolla (29.8.), että kansainvälisen tason museo ei ole kertainvestointi rakennukseen, vaan monivuotinen investointiohjelma sisältöihin sekä museon kansainväliseen maineen ja tunnettuuden rakentamiseen. 

Vapaavuoren peräänkuuluttama julkinen keskustelu hankkeesta jatkukoon.

Museo pyrkii panostamaan erityisesti ensimmäisten vuosien näyttelyiden korkeatasoisuuteen, jotta yleisö saadaan ottamaan museo omakseen. Ensimmäisten toimintavuosien ajalle tarvitaan siksi lisäinvestointeja. Selvitysryhmä heittää tässä pallon säätiöiden suuntaan ja ehdottaa, että alkuinvestointi sisältöihin voisi olla erinomainen mahdollisuus säätiökentälle olla tukemassa uutta museota.

Uuden museon profiilin nostaminen vaatii myös jatkuvan tukitason nostoa. Selvityksessä ehdotetaan joko valtionosuuteen liittyvien henkilötyövuosien määrän nostamista tai harkinnanvaraisen avustuksen korottamista.

Mediassa supermuseoksi tituleerattu museokokonaisuus hyödyttäisi niin valtiota kuin Helsingin kaupunkiakin ainakin kulttuurin, imagon ja matkailun näkökulmista.

3. MUOTOILU KOHTAA ARKKITEHTUURIN

Museokokonaisuus toisi arkkitehtuurin ja muotoilun saman katon alle. Tämä tarjoaisi mahdollisuuden luoda kansainvälisestikin uniikki museokokonaisuus. Vahvalla sisältökonseptilla halutaan nousta Pohjoismaiden merkittävimmäksi alan museoksi.

Uusi museokonsepti avaisi mahdollisuuden laajentaa yleisöjä. Museoiden nykyistä tilannetta tarkasteltaessa tälle on tilausta. Designmuseo on onnistunut kehittämään toimintaansa yleisölähtöisesti ja museon kävijämäärät ovat kasvaneet vuosittain. Tänä vuonna museon odotetaan jälleen rikkovan kävijäennätyksensä. Myös Ornamon ja Designmuseon yhteinen juhlanäyttely Enter and Encounter – Kutsu huomiseen vuonna 2017 ylitti kävijätavoitteensa. Näyttelyn näki 72 430ihmistä.

Arkkitehtuurimuseon toimintaa sen sijaan ovat varjostaneet taloudelliset ongelmat ja sen kävijämäärät ovat huomattavasti alhaisemmat. Selvityksen mukaan museo on jäänyt jälkeen museokentän kehityksestä.

Uuden museokokonaisuuden kehittämiselle on vahva pohja Arkkitehtuuri- ja Designmuseoiden merkittävissä kokoelmissa, mutta uusi museo haluaa viedä museon sisällöt ihan uusiin ulottuvuuksiin tarjoamalla ainutlaatuisia museokokemuksia ja uusia näkökulmia. Uudella museolla olisikin merkittävä rooli paitsi arkkitehtuurin ja muotoilun tietopankkina, myös oppimisympäristönä, arkkitehtuurin ja muotoilun kokemuksena, kohtaamispaikkana ja yhdessä tekemisen kumppanina sekä alustana yhteiskunnalliselle keskustelulle.

Ornamo antaa kiitosta museon sivistyksellisen tehtävän tunnistamisesta ja avautumisesta yhteiskuntaan asiantuntijana. Ornamon ja Designmuseon yhteisnäyttely vuonna 2017 tarjosi inspiroivan tilan yhteiskunnalliselle keskustelulle. Näyttelytilan Plazalla kokoonnuttiin vuoden aikana useita kertoja muotoilun tulevaisuuden äärelle. Designmuseolle myös kutsuttiin muotoilun ja arkkitehtuurin alan toimijoita verkostoitumaan ja etsimään uusia yhteistyömahdollisuuksia.

Ornamo on myös työskennellyt pitkäjänteisesti muotoilukasvatuksen parissa yhteistyössä Designmuseon kanssa. Muotoilukasvatus nähdään selvityksessä alustana uuden museon kasvatukselliselle roolille.

Myös Ornamon ja Designmuseon yhteinen juhlanäyttely Enter and Encounter – Kutsu huomiseen vuonna 2017 ylitti kävijätavoitteensa.

4. MIHIN MUSEO SIJOITETAAN?

Eniten keskustelua hankkeen ympärillä on käyty itse museorakennuksesta ja sen sijainnista.

Selvityksessä museo ehdotetaan sijoitettavaksi uudisrakennukseen, joka olisi arkkitehtuuriltaan ja muotoilultaan kiinnostava. Mahdollisia paikkoja uudisrakennukselle ovat Eteläranta ja Hietalahti.

Kumpaakaan nykyisestä museorakennuksesta ei ole rakennettu alun perin museokäyttöön. Arkkitehtuurimuseon rakennus on toiminut aiemmin yliopiston voimistelulaitoksen tilana ja Designmuseon rakennus kouluna. Museorakennukset eivät selvityksen mukaan sovellu nykyaikaiseen museokäyttöön ja ovat museoiden kehittymisen kannalta keskeisiä ongelmia.

Uudisrakennusta perustellaan myös sillä, että suomalaisen arkkitehtuurin esittelyssä museorakennuksella itsellään on tärkeä asema.