Muotoilijat hyppäsivät epämukavuusalueelle
Noin 30 ornamolaista muotoilijaa on aloittanut toukokuussa opiskelun muotoilijoille räätälöidyssä liiketoiminnan peruskoulutuksessa, jonka Markkinointi-instituutti ja Faros & Com ovat yhteistyössä Ornamon kanssa käynnistäneet. Moni osallistuja kertoo tulleensa epämukavuusalueelleen ja toivoo oppivansa esimerkiksi kirjanpitoa, oman työn hinnoittelua, markkinointia ja myymistä.
Koulutusohjelman perustamiseen johti havainto liiketalousosaamisen puutteesta luovilla aloilla. Muotoilijan koulutukseen ei kuulu pakollisia liiketalouden opintoja, vaikka yrittäjänä toimiminen on alalla yleistä. Koulutusohjelma tähtää oman työn ohessa suoritettavaan merkonomin tutkintoon. Se on osallistujille maksutonta ja toteutetaan pääasiassa oppisopimuskoulutuksena. Oppeja voi siis soveltaa saman tien joko oman yrityksen toimintaan tai työhönsä toisen palveluksessa.
Monelle yrittäjänä toimivalle muotoilijalle itse luovan työn tekeminen on intohimo, jonka rinnalla yrittämisen muut puolet ovat jääneet laiminlyödyiksi. Joku opiskelijoista vasta haaveilee uskalluksesta heittäytyä yrittäjäksi, kunhan liikeidean saisi kirkastettua. Toinen toivoo työkaluja, joilla kasvattaa omaa liiketoimintaa. Yrittäjän työ on usein yksinäistä puurtamista ja kantapään kautta oppimista, joten koulutuksesta on tultu myös hakemaan näkemystä, kuulemaan muiden ajatuksia ja verkostoitumaan.
Aiemmin mainostoimistossa ja yrityksen markkinointiosastolla työskennellyt Saara Holmas tekee graafista suunnittelua yksityisenä elinkeinonharjoittajana, mutta haluaa perustaa osakeyhtiön. Hän etsii myös yhteistyökumppaneita, jotta pystyy tarjoamaan asiakkaille isompia projekteja visuaalisen viestinnän ja palvelumuotoilun saralla. ”Minulle oman osaamiseni myyminen on haastavaa. Jos saisin tiimin kasaan, myyminen helpottuisi”, Holmas uskoo.
Hän arvioi, että liiketoimintasuunnitelman tekeminen ryhdistää yritystoimintaa. ”Aiempi yritystoiminta on ollut niin pienimuotoista, ettei sitä ole tarvittu, mutta nyt pitää pystyä vakuuttamaan yhteistyökumppanit.”
Laskutus, kirjanpito ja markkinointi haltuun
Koulunpenkille on tullut myös Ornamon hallituksen jäsen, tekstiilitaitelija Laura Isoniemi, joka on opettanut 28 vuotta Aalto-yliopistossa ja toiminut samalla yksityisenä elinkeinonharjoittajana. ”Kompastuskiveni on laskutus ja toisaalta se, että tykkään työstäni valtavasti. Kärsin yksin pähkäilystä”, Isoniemi sanoo.
Keramiikkataiteilija Heidi-Aulikki Puumalainen työskenteli aiemmin markkinointitehtävissä, joissa ei viihtynyt. Irtisanouduttuaan ja heittäydyttyään keramiikan tekemiseen hän kertoo välttelevänsä markkinoinnin tehtäviä viimeiseen asti, mutta haluavansa nyt kehittyä niissäkin.
Esteettömyyssuunnittelun parissa työskentelevä Sirpa Laitinen suunnittelee perustavansa eläkkeelle jäädessään oman yrityksen, jossa yhdistää sairaanhoitajan taustaansa muotoilijan työhön. Luovuus ei lopu virallisessa eläkeiässä.
Yrittäjäksi on ryhtymässä myös Tiina Tarvainen, joka haluaa ensin oppia laskuttamaan. Hänen mielestään on ongelmallista, että asiakkaat eivät ymmärrä, mistä maksavat ja kuinka monta vaihetta keramiikan tekemiseen sisältyy. ”Monet haluavat suomalaista työtä, mutta eivät ole valmiita maksamaan siitä.”
”On myös asiakkaita, jotka haluavat aina tinkiä”, muistuttaa teollinen muotoilija Risto Granlund. ”Monelle on tärkeää, että syntyy win-win-tilanne.”
”Moni asiakas ei voi ymmärtää, mitä suunnittelu maksaa. Sähköasentajan lasku hyväksytään helpommin”, toteaa sisustussuunnittelua tekevä Ilse Juola Lahdesta.
Ehkäpä koulutusohjelman käytyään hekin laskuttavat rinta rottingilla, ylpeinä omasta ammattitaidostaan.
