Vuoden tekstiilitaiteillija Merja Keskinen: Tekstiilialalla mahdollisuus uuteen nousuun

Merja Keskinen
”Meillä on ollut loistavia tekstiilitaiteilijoita. Nykytekstiilitaide on monipuolista ja kansainvälisessä vertailussakin huippua.” sanoo vuoden tekstiilitaiteilija Merja Keskinen. Kuva: Atte Leskinen

Vuoden tekstiilitaiteilija Merja Keskinen toivoo, että uudenlainen tekeminen nostaisi Suomeen taas korkeatasoisia tekstiilialan yrityksiä.

Suomen tekstiiliala on Merja Keskisen mielestä jälleen mielenkiintoisessa vaiheessa. Tekniset innovaatiot luovat uudenlaisia mahdollisuuksia. ”Nyt kehitellään uusia selluloosapohjaisia kuituja. Se on varsinaista high-techiä. Kankaiden sidosrakenteet ovat nerokkaita, ja niitä voi hyödyntää muillakin alueilla, ehkä jopa arkkitehtuurissa”, Keskinen visioi. Perinteiset räsymatot eivät ole myöskään enää ainoa tekstiilien kierrätysmahdollisuus, vaan kierrätys on laaja ja tärkeä alue.

Keskinen (s. 1959) eli lapsuuttaan ja nuoruuttaan suomalaisen tekstiiliteollisuuden kukoistuskaudella. ”Voimakkaat värit ja kuosit olivat esillä. Oli paljon suomalaisia firmoja, jotka loistivat: Tampella, Finlayson, Vuokko, Metsovaara… Varsinkin Marimekko eli kultakauttaan. Sieltä olen imenyt vaikutteita ja innostusta tähän alaan”, Keskinen kertoo. Tekstiilialalle Keskistä innoitti myös oma mummo, joka oli kova tekemään käsitöitä. Taideteollisessa korkeakoulussa tekstiilitaidetta opiskellut Keskinen perusti ensin oman suunnittelutoimiston kollegojen kanssa ja työskenteli sitten joitakin vuosia Finlaysonilla. ”Olin Finlaysonin julkitekstiilipuolella, missä työni oli lähinnä malliston koordinointia. Hyvin vähän ehdin tuolloin itse kuoseja suunnittelemaan.” Finlaysonin jälkeen hän työskenteli suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä Almedahlsin julkisten tilojen tekstiilimalliston parissa. ”Oli mahdollista olla välillä töissä ja keskittyä välillä taiteeseen”, Keskinen kertoo.

Rose Garden (2018) ja Flow (2018). Kuva: Jere Keskinen

Teollinen suunnittelu on kiinnostanut häntä siinä missä taiteen tekeminenkin. ”Minulla on kolme lasta, joten on ollut myös taloudellisesti järkevää olla töissä. Olen kiitollinen siitä, että olen apurahojen ansiosta pystynyt viime aikoina keskittymään taiteen tekemiseen.” Keskisen mielestä teollisen suunnittelun ja taiteen tekemisen perusta on sama. ”Se, miten teen taidetekstiilejäni, lähtee yhtä lailla liikkeelle hyvin tarkasta suunnitelmasta. Työni perustuvat väreihin ja lankojen systemaattiseen sekoittamiseen.” Näyttelyitä Keskinen on pitänyt Suomen lisäksi Japanissa. Kiinnostuksen Japaniin herätti Designmuseon japanilaisen tekstiilitaiteen näyttely. ”Töissäni on yksinkertaisuuden ja pelkistetyn ilmaisun olomuoto, joka japanilaisiakin kiinnostaa”, Keskinen arvioi.

Tekstiilitaiteen asema kiinnostaa Keskistä. ”Tämä on upea ala, jota haluan kehittää ja uudistaa omalta osaltani. Taiteen kentässä alaa usein aliarvostetaan naisten käsityönä. Meillä on ollut loistavia tekstiilitaiteilijoita. Nykytekstiilitaide on monipuolista ja kansainvälisessä vertailussakin huippua.” Arvostuksen puute näkyy Keskisen mielestä siinäkin, miten vähän julkisiin tiloihin tilataan Suomessa tekstiilitaidetta aiempaan verrattuna. ”Pohjoismaisissa tekstiiliseminaareissa olen huomannut, miten vaikkapa Norjassa on ollut isoja julkisia tilauksia, joissa tekstiilitaiteilijat ovat saaneet tehdä valtavan hienoja projekteja. Niitä on ollut meilläkin aiemmin, mutta nykyisin huonommin”, Keskinen toteaa.

Vuoden tekstiilitaiteilija Merja Keskinen

Teksti: Tuula Toivio