Muotoilun koulutus uudistuu: Turun ammattikorkeakoulu
Koulutuksen palikat rakentuvat uusiksi
Muotoilun koulutuskenttä on vuosien varrella kutistunut, mutta myös uudelleen järjestäytynyt ja muovautunut tulevaisuuden tarpeisiin. Esimerkiksi Turussa muotoilua voi opiskella insinöörikoulutuksen alla. Aallossa puolestaan selvitetään sisustusarkkitehtuurin koulutuksen siirtämistä arkkitehtuurin laitokselle. Kovassa nosteessa elävä palvelumuotoilun koulutus seuraa silmä tarkkana työelämän trendejä.
Turku: ”Tehtyjä päätöksiä ei kannata jäädä itkemään”
Turussa insinööriopiskelija voi opiskella muotoilupainotteisesti. Kysymyksiin vastasivat Turun ammattikorkeakoulun lehtori Ulla Seppälä-Kavén ylemmän ammattikorkeakoulun (YAMK) osalta sekä koulutus- ja tutkimusvastaava Tarmo Karhu alemman ammattikorkeakoulun (AMK) osalta.
Miten muotoilua voi tällä hetkellä Turussa opiskella?
Muotoilun alempi AMK-tutkinto lakkautettiin kokonaan vuonna 2017. Syksyllä 2016 aloittanut ryhmä on viimeinen ja opiskelijoita riittää keväälle 2020. Nyt muotoilu on enää yksi erikoistumisalue kone- ja tuotantotekniikan koulutuksessa, josta valmistuu insinöörejä. Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus on englanninkielinen Master of Business Administration, Leadership and Service Design. Tähän koulutukseen voidaan hyväksyä minkä tahansa aiemman korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jolla on tutkinnon jälkeen vähintään kolme vuotta työkokemusta liiketoiminnasta. Ylemmistä korkeakoulututkinnosta lakkautettiin vuonna 2017 Master of Culture and Arts, Leadership and Service Design -tutkinto, eikä uutta kulttuurialan tutkintoa tullut tilalle.
Miten paljon insinöörit voivat nyt opiskella muotoilua?
Insinöörikoulutuksessa on tarjolla vahva muotoiluun erikoistumisen mahdollisuus. Kukin erikoistumisalue on 55 opintopistettä eli noin vuoden opinnot. Jos insinööriopiskelija haluaa, vapaavalintaiset opinnot, harjoittelun ja opinnäytetyön voi tehdä muotoilupainotteisesti. Tällöin muotoilupainotteisten opintojen kokonaislaajuus voisi olla 120 opintopistettä eli puolet koko tutkinnon laajuudesta.
Mitä AMK-koulutusmuutoksilla tavoitellaan?
Valtakunnallisilla kulttuurialan leikkauksilla tavoitellaan säästöjä, mutta sillä saavutetaan lähinnä taantumista. Muotoilu on tässä kokonaisuudessa eräänlainen menettäjä. Kulttuurialan taloudellinen tuottavuus on usein epäsuoraa ja siksi sitä ei nähdä ja tunnusteta laskelmissa. Muotoilu kulttuurialan koulutuksena menee samaan pussiin, vaikka sen tuottavuus on suorempaan teknis-taloudellisuuden ytimessä. Tätäkään ei ole kunnolla nähty, ja muotoiluala ei ole pystynyt asiasta viestimään riittävän vaikuttavasti.
Miten tästä eteenpäin?
Tehtyjä päätöksiä ei kannata jäädä itkemään.
Uusi ”muotoiluinsinöörikoulutus” vastaa suoremmin Turun alueen kehitykseen ja tekniikan alojen kasvutarpeisiin.
Tekniikan alalle muotoilun kokonaisvaltaisen, käyttä- jälähtöisen ja kokeilevan ajattelutavan ymmärtäminen ja jopa sisäistäminen, tarjoaa aivan uusia mahdollisuuksia. Itse näen nyt aloitettavan muotoiluinsinöörin suuntautumisen ensiaskeleena ja mahdollisuutena kohti muotoilullisempaa Turun ammattikorkeakoulua, jossa muotoiluajattelu on osana eri koulutusaloja tuottamassa entistä empaattisempia, yhteistyökykyisempiä ja innovatiivisempia ammattilaisia.
Minusta on ihan hyvä, että insinööreille jää vaihtoehdoksi opiskella muotoilua. Siitä olen tosi onnellinen, että sitä ei kokonaan lopeteta. Mutta onhan se samalla sääli, ettei meillä muotoilijoilla ole enää omaa koulutusohjelmaa. Näen muotoilun koulutuksen tarpeellisena jatkossakin ja se on antanut minulle hyvät työkalut jatkoa ajatellen. Koen olevani onnekas, että ennätin muotoiluopintojen pariin. – Jaana Pitkänen, kolmannen vuoden muotoiluopiskelija, Turun ammattikorkeakoulu