Luovan talouden manifesti esittää ratkaisuja luovan työn turvaamiseksi

Sisustusarkkitehti Vertti Kivi on paitsi suunnittelija, myös työnantaja. Hän kertoi työnsä arjesta Luovan talouden Pecha Kuchassa. Kuva: Olli-Pekka Orpo

Luovan talouden merkitys Suomessa kasvaa. Luovan työn tekijät tarvitsevat parempaa tukea kansainvälistymiseen, mikroyrittäjyyteen ja aineettoman arvonluontiin. Tätä mieltä ovat visuaalisia aloja edustavat järjestöt Ornamo, Grafia ja Kuvasto. 

Visuaalisen alan järjestöt Grafia, Kuvasto ja Ornamo ovat julkaisseet Luovan talouden manifestin. Manifestilla järjestöt esittävät ratkaisunsa, miten luovaa taloutta ja visuaalisia aloja tulee edistää. Kansallismuseolla 25.9. päättäjille järjestetyssä Luovan talouden Pecha Kuchassa kuultiin valokuvataiteilija Elina Brotheruksen, kuvittaja Sanna Manderin ja sisustusarkkitehti Vertti Kiven Pecha Kucha -esitykset, joissa he avasivat omaa työskentelyään. Kansanedustajat Anna Kontula (vas.), Raija Vahasalo (kok.) ja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) pitivät omat lyhyet puheenvuoronsa esitysten yhteydessä.

Muiden muassa tekijänoikeudet, sosiaaliturva, sekä luovan talouden rahoitus Creative Business Finlandin muodossa herättivät keskustelua. Tilaisuudessa käsiteltiin työn tekijöiden toimeentulon sirpaleisuutta, luovan talouden ja muotoilun toimialalukuja- ja kehitystä, sekä hallinnonrajat ylittävää uudenlaisen työn luonnetta. Niin Vahasalo, Kontula kuin Merja Mäkisalo-Ropponen (sd) pitävät luovien alojen, tieteen ja taiteen turvaamista tärkeänä.

Toimialojen tunnistaminen ja tunnuslukujen seuraaminen on tärkeää, jotta päättäjät saavat vertailukelpoisen käsityksen luovien alojen merkityksestä ja erityispiirteistä. Ornamon tuoreissa toimialaluvuissa muotoiluun kuuluvat alat kerryttivät yhteensä 10,7 miljardia euroa vuonna 2016. Muotoilua tarjoavien palveluyritysten, muotoilutuotteita valmistavan teollisuuden sekä taideteosten luonnin lisäksi luvussa ovat mukana arkkitehtuuri ja maisemanhoito sekä digitaalinen muotoilu.

Luovan talouden manifesti

Aineettomat oikeudet ovat digiajan kultaa.

Aineeton arvonluonti ja visuaalisen alan kehittäminen edellyttävät siihen rohkaisevaa toimintaympäristöä myös digiaikana. Taiteilijoiden vahvaa tekijänoikeutta tulee painottaa EU:n tekijänoikeuslainsäädännön valmistelussa ja kansallisessa toimeenpanossa. Uusia kuvataiteilijoita koskevia, oikeutta kaventavia rajoituksia ei tule säätää lisää. Aineettomat oikeudet

on huomioitava julkisen sektorin taide- ja kulttuuribudjeteissa, jotta taiteellisen työn tuottama lisäarvo on palautettavissa myös tekijöille.

Luovat suunnittelijat edustavat työn tulevaisuutta.

Luovat suunnittelijat työskentelevät jo nyt tavoilla, jotka tulevat yleistymään tulevaisuudessa muillakin aloilla. Työ- ja sosiaalilainsäädäntöä tulisi kehittää huomioimaan paremmin erilaiset työntekemisen tavat. Mikroyrittäjien asemaa ja toimeentulon edellytyksiä olisi parannettava. Esimerkiksi YEL- ja MYEL-vakuutusten yhteensovittaminen ja työttömyysturvan ongelmat epätyypillisissä työsuhteissa toimiville.

Tukea ja rahoitusta myös muotoilun mikroyrityksille.

Sekä pienten mikroyrittäjien että muotoilun keskisuurten yritysten kasvua pitää tukea palveluiden ja rahoituksen avulla. Yrittäjät tarvitsevat tukea kasvuun etenkin, kun suuntana on laajentaa toimintaa kansainvälisille markkinoille. Immateriaalinen suunnittelu luo muotoiluyritykselle ja tuotteelle aineetonta pääomaa. Jos tätä aineetonta omaisuutta ei suojata, uudet palvelu- ja tuoteideat voivat levitä nopeasti ja uhkana on, että eri yritysten tuotteet alkavat muistuttaa toisiaan.

Lataa PDF: luovan_talouden_manifesti