Ministerit tentissä

Ministerit Sampo Terho ja Jari Lindström. Kuva: Anni Koponen.
Ministerit Sampo Terho ja Jari Lindström. Kuva: Anni Koponen.

Mitä Suomen hallitus on tehnyt muotoilun ja taiteen hyväksi? Tätä Ornamon lehti kysyi Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terholta (sin.) ja työ- ja elinkeinoministeri Jari Lindströmiltä (sin.).

Mitä muotoilu Teille merkitsee henkilökohtaisesti?

ST: Erityisesti kodin tyylikkäät käyttöesineet tuovat minulle jatkuvaa iloa arkeen. Tärkeää arjen sujuvuuden kannalta ovat toki myös hyvin suunnitellut elinympäristöt ja vaikkapa käyttöliittymät.

JL: Meillä vaimo pitää kyllä huolen siitä, että muotoilu pysyy mielessä. Kippoa ja kuppia löytyy hyllyistä, hyvä niin.

Sipilän hallituskausi alkaa olla lopuillaan. Mitkä ovat merkittävimmät aikaansaannokset muotoilun edistämiseksi?

ST: Tällä hallituskaudella on jatkettu vuosille 2013−2020 laaditun Kansallisen muotoiluohjelman toteuttamista ja sen seurantaa työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhdessä nimeämän Finnish Design Centre -johtoryhmän johdolla. Väliarviointiin sisältyi tärkeä havainto siitä, että muotoilun alaa koskevaa tiedonvälitystä pitää vahvistaa. Näin voimme tukea muotoilun alan uusien avausten ja muotoiluajattelun valtavirtaistumista ja alan kansainvälistymistä.

JL: Näen, että muotoilusta on tullut yrityksille keskeinen kilpailukykytekijä ja erottautumisen väline. Business Finland aloitti tammikuun alussa toimintansa. Uudistus antaa mielestäni entistä paremmat mahdollisuudet tukea yritysten kansainvälistä kasvua. Business Finland tukee muotoilua ja sen hyödyntämistä useasta ohjelmasta; mainitsen tässä Lifestyle Finland ja Fiiliksestä fyrkkaa -ohjelmat. Lifestyle Finland -kasvuohjelma on auttanut merkittävästi pieniä muotoiluintensiivisiä yrityksiä uusissa markkina-avauksissa, haastanut yrityksiä kasvuun sekä lisännyt yritysten välistä yhteistyötä.

Hallituksen sopimaan yrittäjyyspakettiin sisältyi kokeiluna käyttöön otettu innovaatioseteli. Business Finland myöntämä innovaatioseteli onkin osoittautunut varsin suosituksi. Seteliä on käytetty yrityksissä erilaisen osaamisen hankkimiseen, myös muotoilun. Olen saanut palautetta siitä, että innovaatioseteli on varsin näppärä työkalu pienille yrityksille, joiden nopeat kokeilut, aineettomien oikeuksien hallinta ja ketterä tuotekehitys ovat kaivanneet tällaista rahoitusvälinettä. Suosittuja käyttökohteita ovat olleet IPR-kysymykset ja patentointi, tuotekehitys sekä palvelumuotoilu. Muotoiluyritykset ovat myös toimineet aktiivisesti palveluntarjoajina.

Kuinka kohentaa pienten muotoiluyritysten asemaa?

ST: Tämä on hyvä kysymys ja olen tätä pohtinut. Erityisesti niissä yrityksissä, joissa tehdään piensarjoina uutta luovaa ja taiteellisesti painottunutta muotoilua, voi tulovirta olla aika niukka. Näin kulttuuriministerin näkökulmasta ajattelen, että meidän pitäisi pystyä hävittämään raja-aitoja taiteellisen toiminnan ja yritystoiminnan välillä. Muotoilu voi olla taidetta tai se voi olla käyttöesineitä, -tuotteita tai palveluita, jotka on hyvin suunniteltu ja jotka ovat visuaaliselta toteutukseltaan selkeitä ja miellyttäviä.

Selvästi kaivattaisiin tuki-instrumenttia myös taiteelliseen tuotekehitykseen ja innovaatioihin ja uudenlaista ajattelua tuettaessa pienten muotoilun alan yritysten kansainvälistymistä. Opetus- ja kulttuuriministeriössä toimii parhaillaan asettamani työryhmä, jonka tehtävänä on laatia suuntavat taide- ja taiteilijapolitiikan kehittämiselle. Siellä käsitellään myös näitä kysymyksiä. Työryhmän työn määräaika on syyskuun 2018 lopussa.

JL: Tämä on ollut haasteena pitkään. Suomalaiset muotoiluyritykset ovat usein varsin pieniä ja kansainvälistä liiketoimintaa on ollut kohtuullisen vähän. Kansainvälistä kasvua hidastavat tyypillisesti riskinottokyvyn vähyys sekä kansainvälisen liiketoimintaosaamisen ja -kokemuksen puute. Puutteita on myös brändien erottautumiskyvyssä ja myyntiosaamisessa. Näihin haasteisiin julkinen sektori voi vastata tarjoamalla erilaisia kasvuun tähtääviä rahoitusmalleja, lisäämällä koulutusta ja mentorointia. Olisi myös hienoa, jos ulkomaiset sijoittajat kiinnostuisivat suomalaisesta designosaamisesta entistä enemmän. Katson, että vahvempi liiketoimintaosaaminen sekä kysynnän vahvistaminen muotoilua hyödyntävissä yrityksissä ovat avainasemassa pienten muotoiluyritysten aseman kohenemiseksi.

Hallituksen puoliväliriihessä todettiin, että luovia aloja tulee vahvistaa ja että hallitus ottaa luovat alat osaksi yrittäjyys- ja työllisyyspaketteja.

Mikä on paras tapa edistää aineettomaan arvonluontiin perustuvaa liiketoimintaa?

ST: Ornamon vuoden 2018 suhdannekyselyn mukaan vain reilulla 10 prosentilla muotoilualan yrityksistä oli IPR-strategia. Kannustaisin muotoilualan yrityksiä toimimaan suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti tässä(kin) asiassa ja huolehtimaan IPR-hallintaan liittyvästä osaamisesta.

JL: Aineettoman arvonluonnin logiikkahan koskettaa kaikkia yrityksiä. Liiketoiminnassa toimialojen rajat ovat murtuneet, eivätkä sen lainalaisuudet ole entisellään. Suomessa on panostettu aineettoman pääoman syntymiseen erityisesti tutkimuksen, tuotekehityksen ja osaamisen alueilla. Aineetonta arvoa syntyy kuitenkin esimerkiksi erilaisten osaamisalueiden yhdistämisestä, julkisesta tiedosta tai erilaisia ideoita ja mahdollisuuksia hyödyntämällä. Tyytyväisenä olen pannut merkille, että Business Finlandissa onkin tartuttu muotoiluun ja sen hyödyntämiseen erityisesti Uuden arvonluonnin teeman kautta.

Hallitus on nostanut muotoilun uuden arvonluonnin kärkeen. Miten tämä on konkreettisesti näkynyt hallituksen toimissa?

ST: Edeltäjäni (Sanni Grahn-Laasonen) asetti yhdessä elinkeinoministeri Olli Rehnin ja sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilan kanssa työryhmän (Luova talous ja aineettoman arvon luominen kasvun kärjiksi, OKM 2017:18) kartoittamaan esteitä luovien alojen kehittymiselle Suomen taloutta vahvistavana ja elinkeinorakennetta monipuolistavana toimialana. Hallituksen puoliväliriihessä todettiin, että luovia aloja tulee vahvistaa. Toiseksi nostaisin esiin vastikään perustetun Business Finlandin.

JL: Hallituksen puoliväliriihessä kirjattiin, että hallitus ottaa luovat alat osaksi yrittäjyys- ja työllisyyspaketteja sekä niihin kuuluvia kasvun ja kansainvälistymisen tukimuotoja toteuttaen ”Luova talous ja aineettomat arvot” -työryhmän ehdotuksia. Luovilla aloilla on merkittävää kasvupotentiaalia. Ne ovat jo nyt merkittävä osa kansantaloutta ja suuri työllistäjä. Aineeton pääoma on uusi tuotannon tekijä, ja luovalla työllä tuotetaan korkean jalostusarvon vientituotteita.

 

Teksti: Elina Perttula

Aiheeseen liittyvä sisältö

Tutkimus

Muotoilualan suhdannekatsaus

Ornamon vuotuinen Muotoilualan suhdannekatsaus kartoittaa suomalaisen muotoilualan tilaa ja trendejä. Uusimman, 2018 toteutetun Ornamon suhdanne- ja toimialakatsauksen mukaan muotoiluyritysten muotoilualan liikevaihto jatkaa…

Lue lisää
Teema

Aineetonta arvoa muotoilusta

Aineeton arvonluonti on taloudelle ja liiketoiminnalle yhä merkittävämpää suhteessa hiipuvaan aineelliseen arvonluontiin. Aineettomia oikeuksia tuottavana toimialana muotoilu on aineettoman arvonluonnin…

Lue lisää
Artikkeli

Tartu mahdollisuuteen

Business Finlandin asiantuntijat kertovat, mitä muotoiluyritysten kannattaa tänä vuonna panna merkille rahoitusmahdollisuuksia pohtiessaan. Myös toiminimiyritysten kannattaa olla valppaina mahdollisuuksista, vaikka…

Lue lisää
Blogi

IPR-strategia tuo kilpailuetua

Voisiko aineeton omaisuutesi tuottaa elinkaarensa aikana enemmän tuloja, jos se olisi suojattu oikein, kysyy Ornamon lakimies Iiris Adenius. Immateriaalioikeuksilla, tai…

Lue lisää