Muotoiluyritysten suhdannenäkymät valoisammat kuin pk-yrityksillä  keskimäärin – koronaviruskriisi jakaa alaa voittajiin ja häviäjiin

Kuva: Anni Koponen

Tiedote, julkaisuvapaa 11.9.2020

Suomalainen muotoiluala ei kokonaisuudessaan näytä kärsineen koronaviruskriisin vaikutuksista vielä yhtä vahvasti kuin suomalaiset pk-yritykset kaikkiaan. Asia selviää vertaamalla Ornamon julkaiseman Muotoilualan suhdannekatsauksen tietoja tuoreeseen Pk-yritysbarometriin. Muotoilualalla ensimmäiset kärsijät ovat olleet kuluttajamarkkinoilla toimivat yritykset. Alan näkemysten kaksijakoisuus on suurempaa kuin pk-yrityksissä keskimäärin. Lähitulevaisuutta synkentää muotoilualan vahva jälkisuhdanteisuus, ja esimerkiksi rakentamiseen kytkeytyvissä muotoilupalveluissa pahimmat ajat ovat vasta edessä.

Muotoilualan optimismi talouden lähiajan kehitykseen on heikentynyt selvästi, sillä vain neljännes vuoden 2020 suhdannetiedusteluun vastanneista yrityksistä uskoi yleisten kysyntä- ja suhdannenäkymien paranevan seuraavan vuoden aikana. Muotoilualan odotukset seuraavan vuoden kehityksestä ovat 2010-luvulla ensimmäistä kertaa pessimistisemmät kuin edellisen vuoden toteutunut kehitys.

Muotoiluyrityksissä liikevaihdon kehityksen saldoluku on pudonnut nollaan. Se on kuitenkin  korkeampi kuin pk-yrityksillä keskimäärin, sillä Pk-yritysbarometrin mukaan kaikkien yritysten vastaava luku on -2. Pitkittyvässä koronaviruskriisissä muotoilualan suhdannenäkemykset ovat toisaalta kaksijakoisempia kuin pk-yrityksissä keskimäärin. Ornamon suhdannekyselyyn vastanneista yrityksistä 40 prosenttia uskoi liikevaihtonsa kasvavan vuodessa ja sama määrä yrityksiä näki sen pienentyvän. Poikkeuksellista on, että vain 20 prosenttia arvioi liikevaihdon kasvun pysyvän ennallaan.

 

Selkeämpää kriisirahoitusta kuluttajarajapinnan mikroyrityksille – monen luukun järjestelmä voi vääristää kilpailua

Pk-yritysbarometrin mukaan lähes neljännes suomalaisista pk-yrityksistä ei usko toipuvansa kriisiä edeltäneeseen aikaan tai uhkaa jopa ajautua konkurssiin. Muotoilualalla ensimmäiset kärsijät ovat kuluttajamarkkinoilla toimivat yritykset.

Muotoiluyrittäjien näkemykset valtion koronatukitoimenpiteiden toteuttamisesta ja vaikuttavuudesta ovat vaihtelevia. Kritiikki kohdistuu monen eri luukun sekavaan tukijärjestelmään, hakemusten pitkään käsittelyaikaan ja erikokoisten yritysten välillä tehtyihin kategorisiin rajauksiin, jotka ovat voineet aiheuttaa kilpailun vääristymiä samalla toimialalla toimivien yritysten välillä.

”Esimerkiksi tukipäätöksiä koskevat henkilöstön kokoluokkaan koskevat kriteerit voivat olla etenkin yksinyrittäjien osalta vääristäviä, jos huomioon ei ole otettu toiminnan todellista laatua ja todellista laajuutta. Pienyrittäjien koronatukea pitäisi ehdottomasti selkeyttää”, korostaa Ornamon asiantuntija Asta Boman-Björkell.

Ornamon suhdannekyselyt paljastavat, mikä on alan kasvun tulppa: valtaosa muotoilualan yritysten TKI-toiminnasta rakentuu kokonaan oman toiminnan ja tulorahoituksen varaan. Ulkopuolista rahoitusta, kuten julkista yritystoiminnan rahoitustukea, ovat saaneet vain harvat yritykset. Vain 13 prosenttia oli saanut yhdeltä tai useammalta taholta julkista rahoitustukea. Yleisimmät tukimuodot ovat ELY-keskuksen kehittämisavustus, Business Finlandin avustus pk-yritysten innovaatiotoimintaan ja Business Finlandin innovaatioseteli.

 

Muotoiluyritykset haluavat kasvaa kriisistä huolimatta

Muotoilualan kasvuhakuisuus on pysynyt korkealla epidemiakriisistä huolimatta. Ornamon suhdannekyselyyn 2020 vastanneista yrityksistä voimakkaasti kasvuhakuisia oli noin kahdeksan prosenttia ja mahdollisuuksien mukaan kasvavia oli 53 prosenttia. Alan kasvuhakuisuus on keskivertoa suurempaa, kun sitä verrataan kaikkien alle viiden henkilön pk-yritysten ja yksinyrittäjien kasvuhakuisuuteen. Myönteistä on, että osa muotoilualan yrityksistä on onnistunut ammentamaan nykytilanteesta uutta kasvua.

”Erityisesti digitalisaation parissa toimivat muotoiluyritykset näkevät tulevaisuudessa kasvupotentiaalia. Usko kasvuun on selvästi vahvempaa kuin vaikkapa teollisuuden pk-yrityksissä. Toisaalta liikevaihdon pienentymistä odottavien yritysten osuus on suurempi kuin esimerkiksi kaupan alalla keskimäärin. Huolta herättää kuitenkin pienten yritysten mahdollisuudet saada rahoitusta kehittämistoimintaansa”, sanoo asiantuntija Boman-Björkell.

 

Työntekijöistä halutaan pitää kiinni – osaava henkilöstö on kilpailukyvyn tae

Sekä muotoilualan yrityksissä että muissa pk-yrityksissä halutaan pitää osaavasta työvoimasta kiinni. Suomeen kiihkeästi kaivatut uudet työpaikat syntyvät nyt suurelta osin pk-yrityksiin. Työpaikkojen säilyttämiseen ja ensimmäisten työntekijöiden palkkaamiseen tarvitaan tukea.

”Korkea osaaminen on olennaista aineetonta omaisuutta! Varsinkin digi- ja palvelualan mikroyrityksille se on se pihvi. Korkea osaaminen on Suomen vahvuus ja panostukset korkeakoulutukseen, korkeakoulutettujen hälyttävän suurten työllisyyslukujen nostoon sekä akateemiseen pienyrittäjyyteen nostavat kansallista kilpailukykyämme. Myös kansainvälisten huippuosaajien houkuttelulle aika on erinomainen”, kannustaa Asta Boman-Björkell.

 

Muotoilualan suhdannekatsaus Ornamon sivuilla:

Muotoilualan suhdannekatsaus 2020 (koko tutkimus)
Muotoilualan avainlukuja 2020