Palveluistaminen muuttaa muotoilubisnestä

Kuva: Anni Koponen

Fiskarsilla ja Lappsetilla kuluttajien muuttuvat tarpeet sekä kiertotalouden vahvistuminen yritysten strategisena suuntana ovat synnyttäneet uudenlaisia palveluja. Niiden ytimessä on tuotteiden elinkaaren pidentäminen ja kestävä muotoilu.

Ostamiselle kaivataan vaihtoehtoja

Fiskarsissa kuluttamisen muutos on synnyttänyt tarpeen palveluiden kehittämiseen. Maaliskuussa lanseerattu Vintage-palvelu ostaa ja myy käytettyjä Iittalan ja Arabian astioita. Lisäksi myyntikelvottomia astioita kierrätetään murskaamalla keramiikka ja lasi jatkokäytettäväksi tiilimassan, vaahtolasin ja lasivillan materiaaliksi. ”Kuluttajakyselyissä havaitsimme, että vaihtoehtoja tutulle ostamiselle kaivataan; lainaamista, kierrättämistä, vuokraamista, palveluja”, kertoo Fiskarsin Vintagesta vastaava liiketoimintajohtaja Nora Haatainen Vintage-palvelun taustoista. Palvelu aukesi keväällä kahdessa myymälässä ja sitä on tarkoitus laajentaa tämän vuoden aikana myös muihin Iittalan myymälöihin.

Panostus kiertotalouteen, jossa materiaaleja pyritään kierrättämään mahdollisimman pitkään, on Haataisen mukaan vahvasti osa Fiskarsin arvoja ja strategiaa. Suunnittelijoiden työpöydällä on tällä hetkellä useita palvelukonsepteja, joissa tuotteiden elinkaariajattelu on keskeistä. Ne liittyvät muun muassa astioiden ja aterimien käyttöiän pidentämiseen ja yhteiskäyttöön. Seuraavia uusia palveluja lanseerataan Fiskars Groupin suomalaisten brändien osalta jo kuluvan vuoden syksyllä. ”Ne yritykset, jotka eivät pysty hyödyntämään muuttunutta kulutuskäyttäytymistä, pyyhkäistään pois”, Haatainen arvioi.

Fiskars testasi Vintage-palvelun kannattavuutta kesällä 2018 toteutetun neljän kuukauden pilottijakson aikana. Uusi palvelu nosti liikkeiden asiakasmääriä ja osoittautui liiketoiminnallisesti kannattavaksi. Tämä oli tärkeä edellytys palvelun toteutumiselle. ”Arvoista ja vastuullisuudesta on helppo puhua niin pitkään, kun niitä ei tarvitse muotoilla kannattavaksi liiketoiminnaksi pitkällä aikavälillä”, Haatainen muistuttaa.

Kestävä muotoilu kaiken taustalla

Vintage-palvelun tekemisessä on ollut mukana viidestä viiteentoista muotoilijaa eri vaiheissa: teollisia muotoilijoita, palvelumuotoilijoita ja digitaalisia muotoilijoita. Suunnittelua on luotsannut Fiskars Scandinavian Living ‑liiketoiminta-alueen luova johtaja Jeremiah Tesolin, joka on ollut ennen Fiskarsia uudistamassa muun muassa Nokian ja Marimekon toimintaa.

Kestävä muotoilu on kaikkien palveluiden taustalla, Tesolin muistuttaa. ”Arabian ja Iittalan tuotteiden ajattomuus ja laatu mahdollistavat Vintage-palvelun. Tämä alleviivaa sitä, miksi haluamme tehdä tuotteita, jotka kestävät aikaa. Elämme maailmassa, jossa tavaraa on monilla jo liikaa. Lisää ei enää haluta. Lisäksi monet perivät sukulaisiltaan merkityksellisiä esineitä – Iittalan ja Arabian tuotteet ovat tästä hyvä esimerkki.”

Vintage-palvelun hyvä palaute ja kannattavuus on osoittanut, että tavaroiden kyllästyttämässä maassa on vielä tilaa tietynlaisille uutuuksille. ”Hyviksille. Ei pahiksille”, Tesolin kiteyttää.

Tarkka rajaaminen ja erilaistaminen on palvelun suunnittelun keskeinen vaatimus, arvioi Fiskars Scandinavian Living ‑liiketoiminta-alueen luova johtaja Jeremiah Tesolin. Kuva: Iittala

Tuotteille pidennetty elinkaari

Leikki- ja liikuntapaikkavälineitä valmistavan Lappsetin palveluliiketoiminta on ollut viime vuodet kasvussa. Kymmenen vuotta toiminut PlayCare-palveluliiketoimintayksikkö vastaa leikki- ja liikuntapaikkojen elinkaaripalveluista eli asennuksista, huolloista, kunnostuksista ja varaosista. Sen volyymi kasvoi toissa vuonna merkittävästi urheilu- ja liikunta-alueiden saralla, kun Lappset perusti vuonna 2018 yrityskauppojen myötä Lappset Liikuntapaikat -liiketoiminta-alueen. Sen palvelut kattavat kentän asennuksen ja käytön sekä käytetyn kentän kierrätyksen ja materiaalin uusiokäytön.

Yrityksen uusin palvelu PlayCare Uusi Elämä lanseerattiin viime vuonna. Palvelu uudistaa ja kunnostaa olemassa olevia leikkipuistoja ja kasvattaa niitä uusilla elementeillä. ”Elinkaaren pidentäminen on osa vastuullisuusstrategiaamme”, kertoo Lappsetin markkinointi- ja innovaatiojohtaja Hannu Ylinenpää. ”Uusi elämä -palvelu syntyi asiakkaiden tarpeesta: julkisen sektorin määrärahojen vähetessä satsaukset olemassa oleviin puistoihin ovat tilaajille tärkeitä. Pienempikin kasvojenkohotus voi tuoda kaivatun uuden ilmeen puistoon.”

Lappset tavoittelee palveluidensa osalta tänä vuonna noin 10 prosentin kasvua Suomen ja Ruotsin markkinoiden osalta. Palveluiden osuus yrityksen kokonaisliikevaihdosta on vasta 5 prosenttia, mutta kasvussa. Palveluliiketoiminta keskittyy kotimaan markkinoille ja viennin osalta palveluista vastaavat paikalliset partnerit. ”Meillä on paljon potentiaalia kasvattaa palveluliiketoimintaa kotimarkkinoilla. Esimerkiksi asennuspalvelun osuus projektin kokonaiskustannuksista on merkittävä, 20 – 50 prosenttia tuotteista riippuen”, Ylinenpää kertoo.

Muotoilijan työ on kokonaisvaltaisten ratkaisujen kehittämistä

Muotoiluintensiivisenä yrityksenä tunnetussa Lappsetissa suurin kasvu tapahtuu aktiviteettipuistobisneksessä, jossa yritys on solminut merkittäviä kansainvälisiä sopimuksia. Muotoilijoiden määrä talossa on tuplaantunut kuluneen kolmen vuoden aikana aktiviteettibisneksen kasvun myötä. Suunnittelutiimissä työskentelee tällä hetkellä yli 20 henkeä. Muotoilijoiden työ on kokonaisvaltaisten ratkaisuiden kehittämistä, kertoo muotoilija Kirsi Svärd. Hän aloitti teemapuistoihin kehittyvän Lappset Creativen suunnittelutiimin päällikkönä maaliskuussa. ”Autamme yrityksiä heidän liiketoimintamalliensa kehittämisessä muun muassa selvittämällä loppukäyttäjien tarpeita, toiveita ja elämyksiin liittyviä käyttäytymismalleja”, Svärd kertoo. ”Tämän jälkeen itse suunnittelutyössä konseptoidaan, muotoillaan ja kuvannetaan vaikuttavia, elämyksellisiä ja liikunnallisuutta edistäviä ratkaisuja.”

Lappset keskittyy tulevan palvelukehityksen osalta digitaalisuuteen, kertoo johtaja Hannu Ylinenpää. Yrityksellä on jo vuosikymmenen ajan ollut käytössä palvelu, jonne Lappsetin PlayCaren asentajat voivat kirjata korjaustoimenpiteitä ja puiston haltija seurata niiden toteutusta. Kuva: Lappset Group
  • Palveluistumisella tarkoitetaan yritysten siirtymistä tuotekeskeisestä liiketoiminnasta palveluratkaisuihin. Kehityksen taustalla on yritysten tarve lisätä kilpailukykyään sekä muuttunut kulutuskäyttäytyminen, jonka myötä kuluttajat osaavat vaatia helppokäyttöisempiä ja vastuullisempia palveluratkaisuja. Lähde: Aalto University Professional Development

  • Palveluistuminen luo kiertotalouteen uusia mahdollisuuksia. Sitra on arvioinut, että vuoteen 2030 mennessä kiertotalouden arvonlisä Suomen kansantalouteen voisi olla vähintään kolme miljardia euroa vuosittain.

  • Palvelujen osuus bruttokansantuotteesta kasvaa teollisuuden osuuden pienentyessä. Vuonna 2018 lähes 70 prosenttia BKT:n arvosta syntyi palveluissa. Vuonna 2000 vastaava luku oli 60 prosenttia. Lähde: EK

  • Muotoilualalla sama trendi näkyy selvästi. Vuosina 2010 – 2017 muotoilun palveluyritysten liikevaihdon määrä on kasvanut 54 prosenttia. Muotoiluintensiivisen teollisuuden liikevaihto on vastaavasti pienentynyt 4 prosentilla. Lähde: Alueellinen yritystoimintatilasto 2017, Tilastokeskus

 

Teksti: Johanna Lassy-Mäntyvaara