Muotoilualan suhdannekatsaus

Mikä muotoiluala?

Muotoilualan liikevaihto kiipesi suhdannekatsauksen osana julkaistavien Tilastokeskuksen yritystilastojen vuosina 2017 – 2018 11,4 miljardista 12,3 miljardiin. Ala laajenee ydintoimialaansa laajemmalle ja muotoilualan kokonaisuuteen lasketaankin kuuluvaksi muotoilu- ja sisaralojen palveluyritysten ja muut erityisen muotoiluintensiiviset toimialat. Huomattavaa on, että muotoiluosaamisen hyödyt on valjastettu laajalti, joten muotoiluintensiivisiä yrityksiä ja alatoimialoja löytyy runsaasti myös muilta toimialoilta, joten alan arvo on huomattavasti laskennallista kokoaan suurempi.

12,3 miljarin liikevaihdon kokonaisuudesta digitaalisen suunnittelun muotoiluintensiiviset alat, mm. ohjelmisto- ja peliala, muodostivat 65 prosenttia 7,9 miljardin liikevaihdollaan. Valmistavan teollisuuden muotoiluintensiiviset alat kerryttivät liikevaihtoa 3,3 miljardia vastaten näin 27 prosenttia alan kokonaisuudesta. Suurimpia teollisia toimialoja olivat puutuotteiden ja huonekalujen valmistus. Muotoilun palveluyritykset (muotoilu-, sisustusarkkitehtuuri- ja graafisen suunnittelun toimistot) liikevaihto oli vuonna 2018 yhteensä 261 miljoonaa. Lisäksi alaan katsotaan kuuluvaksi taiteellisten teoksen luonnin toimiala 84 miljoonan liikevaihdolla sekä arkkitehtuuri- ja maisema-ala 686 miljoonan liikevaihdolla.

Muotoiluala Suomessa: toimialaluvut 2020

Muotoilualan liikevaihto nousi 11,4 miljardista 12,3 miljardiin.

Muotoilu kuitenkin laajenee lukuisille muotoiluintensiivisille toimialoille, joten alan todellinen arvo on vielä huomattavasti suurempi.

 

Muotoilualan suhdannekatsauksen 2020 keskeiset tulokset

 

1. Vuonna 2020 tilauskanta heikentynyt ja suhdanneodotukset romahtaneet

Muotoilualan myynnin kehitys on alkoi hidastua yleisen kehityksen mukana jo ennen pandemiaa. Asia saa vahvistusta siitä, että tilauskannan saldoluku oli painunut miinusmerkkiseksi jo alkuvuonna 2020. Optimismi talouden lähiajan kehitykseen on heikentynyt selvästi, sillä vain neljännes vuoden 2020 suhdannetiedusteluun vastanneista uskoi yleisten kysyntä- ja suhdannenäkymien paranevan seuraavan vuoden aikana ja liikevaihdon kehityksen saldoluku oli pudonnut nollaan.

 

2. Liikevaihto noususuhdanteista 2010-luvulla

Vuosina 2010–18 liikevaihdon määrä kas­voi muotoilualan toimipaikoilla 7,7 prosenttia. Muotoilun palveluyritysten (muotoilu-, sisustusarkkitehtuuri- ja graafisen suunnitteluntoimistot) liikevaihto on ollut noususuhdanteis­ta ja kasvanut vuosina 2010–2018 52,8 pro­senttia. Välillä 2017–2018 kasvu jäi kuitenkin 0,1 prosenttiin. Hitainta kasvu on ollut muotoiluintensiivisten valmistuksen päätoimi­aloilla (2,2 prosenttia). Muotoilualan kehitys on ollut kokonaisuudessaan parempaa kuin koko yritystoiminnassa, sillä koko yritystoiminnassa (pl. alkutuotanto) liikevaihto kohosi vain 6,1 prosenttia.

 

3. Muotoiluyritysten määrä on kasvussa

Tilastokeskuksen yritysten rakenne- ja tilin-päätöstilastojen mukaan Suomessa toimi edellä mainittujen uusien määritelmien ja rajausten mukaan tarkasteltuna noin 13 080 muotoilualan yritystä vuonna 2018. Yritysten lukumäärä on kasvanut runsaat seitsemän prosenttia eli 900 tilastoyksiköllä vuosina 2010–18.

 

4. Työllisyys kasvaa palvelualoilla

Muotoilualan toimipaikkojen työllisyys oli Suomessa kokovuosityöllisyyden käsitteellä mitattuna noin 62 290 henkilöä vuonna 2018. Vuosina 2010–18 työllisten määrä on kasvanut 7,9 prosenttia. Vuosina 2010-18 työllisten määrä on kasvanut viidenneksellä (10 270 henkilöä). Määrällinen ja suhteellinen henkilöstön lisäys oli suurinta digitaalisessa muotoilussa (51 %). Muotoilutoi­mistoissa työllisyys kasvoi 23 prosenttia ja rakennetun ympäristön muotoilussa 12 prosenttia.

 

5. Muotoilualalla on pieniä ja ketteriä yrityksiä

Tilastokeskuksen alueellisen yritystoimintatilaston mukaan yritysten toimipaikkoja muotoilualoilla oli 13 080 vuonna 2017. Yritystoimipaikkojen lukumäärän kehitys on seurannut melko tarkasti yritysten määrän kehitystä vuosina 2010–17, sillä valtaosa muotoilualan yrityksistä on pieniä yksitoimipaikkaisia yrityksiä. Muotoilualan yritykset ovat kooltaan varsin pieniä, sillä keskimäärin 70 prosenttia työllisti alle kaksi henkilöä vuonna 2018.

 

6. Kasvuyrityksiä on enemmän kuin Suomessa keskimäärin

Suhdannekatsaukseen 2020 vastanneista yrityksistä voimakkaasti kasvuhakuisia oli noin kahdeksan prosenttia. Mahdollisuuksien mukaan kasvavia oli 53 prosenttia ja asemansa säilyttämiseen keskittyviä 25 prosenttia. Voimakkaasti kasvuhakuisia yrityksiä oli hieman vähemmän edellisenä vuonna (11 %). Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten osuus on ollut muotoilualalla lähes yhtä suurta kuin koko pk-yrityskentässä keskimäärin. Alan kasvuhakuisuus on kuitenkin suurempaa, jos asiaa verrataan kaikkien alle viiden henki­lön pk-yritysten ja yksinyrittäjien kasvuhakui­suuteen.

 

7. Keskimääräistä kansainvälisempää yritystoimintaa

Vuoden 2020 kyselyjen mukaan joka kymme­nennellä muotoilualan yrityksellä ulkomainen toiminta on vakiintunutta. Vajaa kolmannes yrityksistä panostaa ainakin jonkin verran kansainvälistymiseen.

Ulkomainen toiminta on useimmiten alle kymmenen prosenttia liikevaihdosta ja vain kahdellatoista prosentilla ulkomainen toiminta on yli puolet liikevaihdosta. Ulkomainen toiminta on lähes joka toisella suoraa tai epäsuoraa tavaravientiä ulkomaiselle loppuasiakkaalle. Projektivientiä harjoitti runsas viidennes ja sähköistä palveluvientiä 15 prosenttia vientiyrityksistä.

 

8. Pohjoismaat ja muut EU-maat ovat muotoilun päämarkkina-alueet

Ulkomaista toimintaa harjoittavien yritysten päämarkkina-alueet löytyvät Pohjoismaista ja muista EU-maista (pl. Britannia). Molemmilla alueilla toimintaa on ollut runsaalla neljännek­sellä kansainvälistä toimintaa harjoittaneista yrityksistä. Seuraavina tulevat EU:sta eronnut Britannia, Pohjois-Amerikan maat ja Kiina.

 

Ornamon vuotuinen Muotoilualan suhdannekatsaus kartoittaa suomalaisen muotoilualan tilaa ja trendejä.

Vuoden 2020 suhdannekysely toteutettiin touko – kesäkuussa 2020 ja niihin vastasi 152 muotoilualan yritystä. Lisäksi suhdannekatsauksessa hyödynnetään Tilastokeskuksen tuoreimpia tilinpäätösaineistoja – vuonna 2020 tuorein tieto on vuoden 2018 tilinpäätöksistä. Tutkimuksen on toteuttanut Pekka Lith / Lith Consulting Company.

 

Aiheeseen liittyvä sisältö