Ornamon säännöt

I LUKU

TARKOITUS JA TOIMINTA

  1. Nimi ja kotipaikka

    Yhdistyksen nimi on Ornamo ry, ruotsiksi ja englanniksi Ornamo Art and Design Finland.
    Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.
    Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimeä Yhdistys. Kansainvälisissä yhteyksissään Yhdistys käyttää itsestään seuraavaa vieraskielistä nimeä: Ornamo Art and Design Finland.
  1. Yhdistyksen tarkoituksena on:
  • toimia jäsentensä valtakunnallisena, ammatillisena ja alueellisena etujärjestönä muotoilun ja visuaalisen
    taiteen ammatillisissa, koulutuksellisissa ja sosiaalisissa kysymyksissä
  • tukea aatteellisesti jäseniään esteettisen ja tarkoituksenmukaisen ympäristön luomisessa, sekä edistää
    kestävän kehityksen periaatteiden toteutumista muotoilun eri aloilla
  • kehittää ja tukea edustamiensa alojen ammatillisen toiminnan yleisiä edellytyksiä
  • toimia jäsentensä aatteellisena ja ammatillisena yhdyssiteenä
  • edistää alan eri sidosryhmien yhteistoimintaa
  • valvoa jäsentensä yleisiä ja yhteisiä etuja
  • edustaa alan yleistä asiantuntemusta
  • edistää alan yleistä tunnettuutta
  1. Tarkoituksensa toteuttamiseksi Yhdistys:
  • edustaa jäsenkuntaansa sitä koskevissa kysymyksissä
  • tekee aloitteita, esityksiä ja antaa lausuntoja viranomaisille sekä muille organisaatioille
  • tarjoaa jäsenilleen Yhdistyksen tarkoitusta tukevia palveluita
  • tukee toimialueensa henkilöiden järjestäytymistä
  • ohjaa ja tukee jäsenyhdistystensä ja intressiryhmiensä tarkoituksenmukaista toimintaa toimien niiden
    keskusjärjestönä
  • suorittaa toimialaansa kuuluvaa tilasto- ja tutkimustyötä
  • toimii yhteistyössä muiden Yhdistyksen tarkoitusta vastaavalla tavalla toimivien koti- ja ulkomaisten
    järjestöjen kanssa
  • pyrkii muita samantapaisia keinoja käyttäen toteuttamaan tarkoituksensa

Toimintansa tukemiseksi Yhdistys voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä järjestää hankittuaan tarvittaessa viranomaisen luvan arpajaisia, rahankeräyksiä sekä juhla- ja muita vastaavia yleisötilaisuuksia. Yhdistys voi harjoittaa yhdistyslain 5 §:n tarkoittamaa elinkeino- tai ansiotoimintaa.

II LUKU

JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

JÄSENLAJIT

  1. Yhdistyksen jäsenet ovat varsinaisia jäseniä, opiskelijajäseniä, vapaajäseniä, kunniajäseniä, yritysjäseniä, jäsenyhdistyksiä ja kannatusjäseniä.

    Varsinaiset jäsenet
  2. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka on
    a ) suorittanut muotoilun alan korkeakoulututkinnon, tai
    b ) suorittanut korkeakoulututkinnon sekä toiminut Yhdistyksen edustaman alan ammattitehtävissä
    vähintään kaksi vuotta valmistumisensa jälkeen ja osoittanut ammattipätevyytensä, tai
    c ) toiminut Yhdistyksen edustaman alan ammattitehtävissä vähintään kuuden vuoden ajan
    ja osoittanut ammattipätevyytensä.

    Opiskelijajäsenet
  3. Yhdistyksen opiskelijajäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka opiskelee Yhdistyksen edustaman alan
    korkeakoulussa. Opintonsa päätettyään tai enintään kuuden vuoden opiskelijajäsenyyden jälkeen
    opiskelijajäsenen on haettava varsinaista jäsenyyttä tai erottava Yhdistyksestä.

    Vapaajäsenet
  4. Yhdistyksen vapaajäseneksi voidaan hakemuksesta hyväksyä luonnollinen henkilö, joka on täyttänyt 65
    vuotta ja ollut Yhdistyksen tai sen jäsenyhdistyksen varsinaisena jäsenenä vähintään 30 vuotta tai Yhdistyksen
    varsinaisen jäsenen, joka on todettu työkyvyttömäksi.

    Kunniajäsenet
  5. Yhdistyksen hallitus voi yksimielisellä päätöksellä kutsua Yhdistyksen kunniajäseneksi henkilön,
    joka on toiminut erityisen ansiokkaasti Yhdistyksen tarkoitusperien edistämiseksi.

    Yritysjäsenet
  6. Yhdistyksen yritysjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö,
    osuuskunta, osakeyhtiö, julkinen osakeyhtiö tai muu yhtiö, jonka palveluksessa toimii ainakin yksi henkilö, joka
    täyttää joko varsinaisen jäsenen, opiskelijajäsenen, vapaajäsenen tai kunniajäsenen jäsenkriteerit. Yritysjäseneksi voidaan hyväksyä myös varsinainen jäsen, opiskelijajäsen, vapaajäsen, kunniajäsen tai muu
    luonnollinen henkilö, joka täyttää vähintään yhden edellä mainitun jäsenluokan kriteerit ja joka haluaa saadayritysjäsenen palvelut. Yritysjäseneksi voidaan hyväksyä myöskin yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osuuskunta, osakeyhtiö, julkinen osakeyhtiö tai muu yhtiö, joka toimii muotoilun alalla tai merkittävällä
    tavalla muotoilun hyväksi. Yritysjäsenyys sisältää yrityksen koosta riippuen 1-3 henkilöjäsentä (varsinainen jäsen, opiskelijajäsen, vapaajäsen ja/tai kunniajäsen).

    Kannatusjäsenet
  7. Yhdistyksen kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, rekisteröity säätiö tai muu oikeuskelpoinen
    yhteisö, joka haluaa tukea Yhdistyksen toimintaa.

Jäsenyhdistykset

  1. Yhdistyksen hallitus voi hyväksyä jäsenyhdistykseksi rekisteriin merkityn yhdistyksen, jonka jäsenistö
    muodostuu Yhdistyksen varsinaisista, opiskelija-, vapaa-, yritys- ja kunniajäsenistä.

    Jäsenten oikeudet ja velvollisuudet
  2. Varsinaiset jäsenet, opiskelijajäsenet, yritysjäsenet ja kannatusjäsenet suorittavat Yhdistykselle vuosittain
    Yhdistyksen kokouksen päättämän jäsenmaksun. Jäsenmaksu voi olla erisuuruinen eri jäsenryhmille. Yritysjäsenten jäsenmaksu porrastetaan kolmeen luokkaan yrityksen viimeisen tilikauden liikevaihdon mukaisesti.
    Yhdistyksen kokous määrittelee tarkemmin jäsenmaksuluokkien rajat vuosittain. Vapaajäsenet, kunniajäsenet ja jäsenyhdistykset ovat vapaat jäsenmaksuvelvollisuudesta.

    Jäsenen eroaminen ja erottaminen
  3. Jäsen voi erota Yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti Yhdistykselle, Yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla siitä Yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Eronnut jäsen on velvollinen maksamaan eroamisvuodelta jäsenmaksunsa Yhdistykselle.
  4. Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen, joka on:
  • menettelyllään Yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut Yhdistystä, tai
  • rikkonut yhdistyksen sääntöjä.
  • Erottamispäätöksen tekee hallitus. Jos erottamisen syynä on jokin muu kuin jäsenmaksun laiminlyönti, jäsenelle on varattava tilaisuus selvityksen antamiseen ennen lopullisen erottamispäätöksen tekemistä.
  • Jos hallitus on erottanut jäsenyhdistyksen, tämä voi vedota päätöksestä Yhdistyksen kokoukseen kolmenkymmenen päivän kuluessa saatuaan tiedon erottamisestaan. Yhdistyksen kokous ratkaisee asian
    seuraavassa kokouksessaan. Erottaminen astuu voimaan vetoamisajan mentyä umpeen tai Yhdistyksenkokouksen vahvistettua päätöksen.
  • Hallitus voi katsoa eronneeksi jäsenen, joka ei ole suorittanut jäsenmaksuaan 6 kuukauden kuluttua jäsenmaksun ensimmäisestä eräpäivästä. Jäsenmaksuvelvoitteensa laiminlyöneen jäsenen jäsenedut voidaan hallituksen päättämien perusteiden mukaisesti poistaa jo ennen erottamisen voimaantuloa.

III LUKU

YHDISTYKSEN PÄÄTÖKSENTEKO JA HALLINTO

Yhdistyksen toimielimet

  1. Yhdistyksen toimielimiä ovat Yhdistyksen kokous ja hallitus.
    Päätäntävaltaa käyttää Yhdistyksen kokous.
    Yhdistyksen kokoukset ovat sääntömääräisiä ja ylimääräisiä kokouksia.
    Toimeenpanovaltaa käyttää hallitus.

    Yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset
  2. Yhdistys pitää vuosittain kaksi sääntömääräistä kokousta.
    Kevätkokous pidetään helmi-huhtikuussa ja syyskokous loka-joulukuussa.
    Kokousten tarkemman ajan ja paikan määrää hallitus.
  3. Sääntömääräisessä kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
    1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kolme ääntenlaskijaa.
    2. Todetaan paikalla olevat äänivaltaiset jäsenet ja heidän valtakirjoilla edustamansa muut äänivaltaiset
      jäsenet sekä muut läsnä olevat.
    3. Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus.
    4. Esitetään hallituksen kertomus edellisen vuoden toiminnasta sekä päätetään niistä toimenpiteistä, mihin se
      antaa aihetta.
    5. Esitellään edellisen vuoden tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto, vahvistetaan tilinpäätös sekä päätetään
      vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille.
    6. Päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän kattamisesta.
    7. Käsitellään kokoukselle tehdyt aloitteet.
    8. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
    9. Käsitellään muut asiat, jotka kokous toteaa kiireelliseksi kahden kolmasosan (2/3) määräenemmistöllä
      annetuista äänistä ottaen huomioon yhdistyslain määräykset.
  4. Sääntömääräisessä syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
    1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja kolme ääntenlaskijaa.
    2. Todetaan paikalla olevat äänivaltaiset jäsenet ja heidän valtakirjoilla edustamansa muut äänivaltaiset
      jäsenet sekä muut läsnä olevat.
    3. Todetaan kokouksen päätösvaltaisuus.
    4. Päätetään seuraavan kalenterivuoden toimintasuunnitelmasta.
    5. Päätetään varsinaisten jäsenten, yritysjäsenten, opiskelijajäsenten ja kannatusjäsenten jäsenmaksu
      seuraavaksi kalenterivuodeksi.
    6. Päätetään seuraavan kalenterivuoden talousarvio.
    7. Valitaan hallituksen puheenjohtaja joka kolmannessa syyskokouksessa.
    8. Päätetään kuinka monta jäsentä hallitukseen valitaan näiden sääntöjen 24 §:n mukaisesti.
    9. Valitaan hallituksen jäsenet seuraavaksi kahdeksi kalenterivuodeksi erovuoroisten tilalle.
    10. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varamiehet seuraavaksi kalenterivuodeksi.
    11. Käsitellään kokoukselle tehdyt aloitteet.
    12. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. Käsitellään muut asiat, jotka kokous toteaa kiireellisiksi
      kahden kolmasosan (2/3) määräenemmistöllä annetuista äänistä ottaen huomioon yhdistyslain määräykset.
  5. Aloitteet Yhdistyksen sääntömääräiseen kokoukseen
    Aloitteita Yhdistyksen sääntömääräiselle kokoukselle voivat tehdä Yhdistyksen äänivaltaiset jäsenet. Aloite on esitettävä hallitukselle kirjallisena kevätkokoukselle helmikuun alkuun mennessä ja syyskokoukselle syyskuun alkuun mennessä. Hallituksen tulee tuoda aloite omalla lausunnollaan varustettuna Yhdistyksen sääntömääräisen kokouksen käsiteltäväksi.

    Yhdistyksen ylimääräinen kokous
  6. Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään hallituksen tai Yhdistyksen kokouksen niin päättäessä.

    Ylimääräinen Yhdistyksen kokous on pidettävä, jos vähintään 1/10 äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta määrätyn asian käsittelemiseksi vaatii. Tällöin hallituksen on kutsuttava kokous koolle
    viimeistään kahden kuukauden kuluessa tämän vaatimuksen esittämisestä.

    Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään Yhdistyksen kotipaikkakunnalla. Kokouksen tarkemman ajan ja paikan päättää hallitus.

    Äänioikeus Yhdistyksen kokouksessa
  7. Äänioikeus Yhdistyksen kokouksissa on varsinaisilla jäsenillä, joilla ei ole erääntyneitä jäsenmaksurästejä. Jokaisella jäsenellä on yksi ääni.

    Jäsen voi valtuuttaa Yhdistyksen toisen äänioikeutetun jäsenen käyttämään puolestaan äänioikeutta. Kokouksessa on esitettävä jäsenen allekirjoittama yksilöity valtakirja. Jäsen voi edustaa kokouksessa
    enintään kolmea muuta jäsentä.

    Läsnäolo- ja puheoikeus on opiskelijajäsenillä, yritysjäsenillä, vapaajäsenillä, kunniajäsenillä, kannatusjäsenillä,
    jäsenyhdistyksillä, Yhdistyksen päätoimisilla työntekijöillä sekä muilla, joille Yhdistyksen kokous sen myöntää.

    Kokouskutsu
  8. Yhdistyksen kokouksen kutsuu koolle hallitus.
    Kutsu yhdistyksen kokoukseen toimitetaan kirjeitse tai sähköpostitse varsinaisille jäsenille, opiskelijajäsenille, yritysjäsenille, vapaajäsenille, kunniajäsenille, jäsenyhdistyksille ja kannatusjäsenille viimeistään neljätoista (14) päivää ennen kokousta.

    Kutsun yhteydessä toimitetaan esityslista. Kutsu liitteineen julkaistaan Yhdistyksen jäsensivuilla viimeistään
    viikkoa ennen kokousta.

    Päätöksenteko Yhdistyksen kokouksessa
  9. Päätökset Yhdistyksen kokouksessa tehdään yksinkertaisella enemmistöllä lukuun ottamatta seuraavia tapauksia: Sääntöjen pykälissä 17, 18, 29 ja 30 mainitut asiat.

    Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan tulee saada hyväkseen vähintään puolet annetuista äänistä.

    Äänten mennessä tasan ratkaisee asiaäänestyksessä kokouksen puheenjohtajan kanta, henkilövaaleissa arpa.

    Asiasta päätettäessä äänestys Yhdistyksen kokouksessa on avoin. Jos kuitenkin vähintään kolme äänivaltaista osanottajaa vaatii suljettua äänestystä, sellainen on toimitettava.

    Henkilövaalissa käytetään aina suljettua äänestystä, mikäli ehdokkaita on enemmän kuin täytettäviä paikkoja.

    Yhdistyksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

    Hallitus
  10. Yhdistyksen hallituksen muodostavat Yhdistyksen kokouksen valitsema puheenjohtaja ja 6, 8 tai 10 varsinaista jäsentä. Hallitus valitsee kalenterivuosittain keskuudestaan 1-3 varapuheenjohtajaa hallituksen
    varsinaisten jäsenten keskuudesta.

    Hallituksen puheenjohtajan toimikausi on kolme kalenterivuotta. Hallituksen muiden jäsenten toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Puolet hallituksen jäsenistä on vuosittain erovuorossa. Hallitusta valittaessa tulee ottaa huomioon tasapuolinen alueellinen ja ammatillinen edustavuus.

    Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on myös kutsuttava koolle, jos vähintään kolme hallituksen jäsentä sitä kirjallisesti puheenjohtajalta vaatii erityisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

    Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan lisäksi paikalla on yli puolet varsinaisista jäsenistä.

    Äänestykset hallituksessa ovat avoimia. Jos kuitenkin vähintään kolme hallituksen jäsentä vaatii suljettua äänestystä, sellainen on toimitettava.
    Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni,
    paitsi vaaleissa ja suljettua äänestystä käytettäessä arpa.

    Hallituksen kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus on Yhdistyksen johtavalla toimihenkilöllä sekä muilla, joille hallitus on sen myöntänyt.

    Hallituksen tehtävät
  11. Hallituksen tehtävänä on muun muassa
  • johtaa Yhdistyksen toimintaa yhdistyslain, näiden sääntöjen ja Yhdistyksen kokousten päätösten mukaan.
  • päättää kalenterivuosittain, kuinka monta varapuheenjohtajaa valitaan näiden sääntöjen 24 §:n mukaan.
  • valita kalenterivuosittain varapuheenjohtaja tai varapuheenjohtajat.
  • hoitaa Yhdistyksen varoja ja muuta omaisuutta sekä huolehtia kirjanpidosta ja tilinpäätöksen
    valmistumisesta.
  • kutsua koolle Yhdistyksen kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat.
  • ottaa palvelukseen Yhdistyksen toimihenkilöt, päättää heidän palkkauksestaan ja muista työsuhteen
    ehdoista sekä erottamisesta.
  • asettaa avukseen toiminnan pääalueille esimerkiksi intressiryhmiä, työryhmiä ja/tai toimikuntia enintään
    oman toimikautensa ajaksi. Intressiryhmät, työryhmät ja toimikunnat työskentelevät hallituksen alaisina.
  • pitää jäsenistä luetteloa ja päättää jäsenten erottamisesta.
  • edustaa Yhdistystä sekä kantaa ja vastata sen puolesta.

IV LUKU

YLEISTÄ

Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

  1. Yhdistyksen nimen kirjoittavat Yhdistyksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja tai joku varapuheenjohtajista, aina kaksi yhdessä. Hallitus voi myös määrätä Yhdistyksen päätoimisen toimihenkilön
    kirjoittamaan yksin Yhdistyksen nimen.

    Tilintarkastajat
  2. Yhdistyksellä on kaksi tilintarkastajaa ja heillä varamiehet. Tilintarkastajilla tulee olla sellainen tilinpitoa ja yhdistyksen hallintoa koskeva asiantuntemus, joka Yhdistyksen toiminnan laatu ja laajuus huomioon ottaen on tehtävän kannalta katsottava tarpeelliseksi. Ainakin toisen tilintarkastajan ja hänen varamiehensä tulee olla Patentti- ja rekisterihallituksen tilintarkastusvalvonnan hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö.

    Tili- ja toimintavuosi
  3. Yhdistyksen tili- ja toimintavuosi on kalenterivuosi. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina kuukausi ennen Yhdistyksen kokousta.
    Yhdistyksen tilejä ja hallintoa tarkastamaan valittujen tilintarkastajien tulee suorittaa Yhdistyksen tilien jahallinnon tarkastus kolmen viikon kuluessa saatuaan tiedon tilinpäätöksen valmistumisesta. He laativat
    tarkastuksestaan tilintarkastuskertomuksen, joka toimitetaan hallitukselle viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kevätkokousta ja osoitetaan Yhdistyksen kokoukselle. Kertomuksen tulee sisältää ehdotus vastuuvapauden myöntämisestä tai epäämisestä sekä niistä toimenpiteistä, joita tilintarkastajat mahdollisesti ehdottavat.

    Sääntöjen muuttaminen
  4. Näitä sääntöjä voidaan muuttaa Yhdistyksen kokouksen päätöksellä. Asiasta on mainittava kokouskutsussa ja sääntöjen muuttamisen on saatava hyväkseen vähintään kolme neljännesosaa (3/4)
    annetuista äänistä.

    Yhdistyksen purkaminen
  5. Yhdistys voidaan purkaa tekemällä siitä päätös Yhdistyksen kokouksessa.
    Purkamispäätöksen on saatava hyväkseen vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä.

    Yhdistyksen purkautuessa sen jäljellä olevat varat luovutetaan purkamispäätöksen tehneen kokouksen päätöksen mukaisesti näiden sääntöjen 2 §:ssä mainittujen tarkoitusten toteuttamiseksi.
    Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi varat luovutetaan samaan tarkoitukseen.

    Yhdistykselle lahjoitettujen tai testamentattujen varojen käytöstä päätetään yllämainitulla tavalla,
    ellei lahjoittaja tai testamenttaaja ole nimenomaan toisin määrännyt.