Tiedote: Design siirtyi klassikkotuotteista muotoiluvetoiseen data- ja teknologiabisnekseen

Mielikuva Suomesta designmaana klassikkotuotteineen on menneen talven lumia nyt myös tuoreiden toimialalukujen valossa. Digitaalisen muotoilun toimialan liikevaihto kasvoi jo 9,1 miljardiin euroon vuonna 2020.  Muotoilua vahvasti hyödyntävien ohjelmisto -ja pelialan yritysten työllisyys ja liikevaihto ovatkin kymmenessä vuodessa jatkaneet kovaa kasvuaan.

Tiedot selviävät tuoreista Tilastokeskuksen yritysten rakenne- ja tilinpäätöstiedoista, jotka julkaistaan Muotoiluala 2022-katsauksessa.Monissa alan yrityksissä palvelumuotoilua hyödynnetään nyt tosissaan: designyksiköitä perustetaan monenlaisiin eri yrityksiin ripeässä tahdissa. Teknologia-, data- ja designyhtiö Solita on esimerkki tästä muutoksesta. Solitan designyksikköä luotsaava liiketoimintajohtaja Aleksi Issakainen pitää muotoilun merkitystä yrityksessä keskeisenä.

”Design osana digitaalisia palveluja sekä liiketoiminnan palveluiden kehittämistä on kaksinkertaistanut yhtiön palvelumuotoiluosaamisen kahdessa vuodessa lähes 160 henkilöä ja viisi maata kattavaksi liiketoiminnaksi. Lähes 1 700 asiantuntijan teknologiayhtiössä on yhä vähemmän hankkeita, joissa digitaalista muotoilua, ihmistieteitä, liiketoimintasuunnittelua ja palvelumuotoilua ei hyödynnettäisi,” toteaa Issakainen.

Ohjelmistoliiketoiminnassa tapahtunut kehitys on vahvasti yhteydessä yhteiskunnan ja liiketoiminnan digitalisaatioon. Ornamon toiminnanjohtaja Salla Heinänen on seurannut muotoilun kasvua tyytyväisenä.

”Muotoilu on ihmisymmärrykseen perustuva osaamisala, jonka potentiaali digitalouden osana on selvästi tunnistettu. Muotoilua hyödynnetään voimakkaasti Suomessa varsin hyvin suurissa teknologiavetoisissa yrityksissä,” Heinänen painottaa.  

Hän muistuttaa, että samalla kun digitaalisuus muuttaa toimialaa, nähdään se kyselyn mukaan pienissä muotoiluyrityksissä myös mahdollisuutena. Käynnissä olevassa toimialaluokkien uudistuksessa tulisi Heinäsen mukaan huomioida uudet digitaaliset alat vertailukelpoisen ja kohdennetun tiedon saamiseksi.

Muotoiluyritysten suhdanneodotukset ovat myönteiset

Suhdannekatsauksessa selvitettiin myös kyselyllä muotoiluyritysten näkemyksiä tulevaisuudesta ja kuluneesta vuodesta. Ukrainan sodan ja energiakriisin seurauksista huolimatta yritykset näkevät tulevaisuutensa myönteisesti. Kysely suoritettiin syys-lokakuussa 2022 ja sen toteutti tutkija Pekka Lith. Kyselyyn vastasi 90 yrittäjää muotoilun eri aloilta.  

Kyselyyn vastanneiden muotoilutoimistojen joukko muodosti lähes puolet vastaajista. Näistä vastaajista lähes 58 prosenttia arvioi yrityksensä kannattavuuden pysyneen ennallaan tai hieman heikentyneen vuoden takaiseen verrattuna. Samoista yrityksistä lähes 72 prosenttia arvioi tulevan vuoden liikevaihdon, henkilöstön, kannattavuuden ja tuotantokustannusten suhteen tilannetta pysyy ennallaan, hieman tai selvästi parempana.

Kyselyyn vastanneiden yritysten odotukset ovat liikevaihdon, kannattavuuden, ja tuotantokustannusten osalta kuitenkin myönteisemmät muuhun pk-yrityskenttään verrattuna.

Ornamon toiminnanjohtaja Salla Heinäsen mielestä julkisen rahoituksen tulisi tässä taloudellisesti haastavassa tilanteessa huomioida pienet työnantajayritykset, ja rakentaa rahoitusmahdollisuuksia skaalautuvien luovien alojen yrityksille. Heinänen pitää merkittävänä, että kaikista kyselyyn vastanneista 60 prosenttia ilmoitti, että niiden vakavaraisuus on pysynyt ennallaan. Vakavaraisuus kuvaa yrityksen pitkän aikavälin kykyä suoriutua velvoitteistaan.

”Erityisesti Business Finlandin rahoitus on keskeistä ulottaa nykyistä paremmin kasvuhakuisille luovien alojen työnantajayrityksille. Suomen olisi hyvä keskittyä sekä teollisuuden isojen yritysten mutta myös pienten ipr-intensiivisten alojen yritysten liiketoiminnan tki-rahoituksen vahvistamiseen.”

Myös ulkomaisen toiminnan merkitys liikevaihdosta on vähentynyt vuonna 2021 kahteen edelliseen vuoteen verrattuna. Näiden yritysten päämarkkina-alueet ovat kuitenkin säilyneet samana: EU-maiden ja Sveitsin lisäksi Pohjoismaat ja Japani ovat vastaajien tärkeimmät kohdealueet.

Kyselyyn vastanneet yritykset kehittävät toimintaansa aktiivisesti ja hyödyntävät uusia teknologioita luontevasti. Alan tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoimintaan laitettujen panosten osuus liikevaihdosta on kyselyn mukaan korkeahko. 5-10 prosenttia liikevaihdostaan panostaneiden yritysten osuus kohosi merkittävästi. Alan yrityksissä digitaalisuus on myös monipuolista ja korkealla tasolla.

Muotoiluyritykset korostivat oman toiminnan parantamisessa erottautumista markkinoilla kilpailijoista, markkinoinnin ja myynnin edistämistä, asiakkuuden ja kumppanuuden kehittämistä, digitaalisen ympäristön hyödyntämistä liiketoiminnassa ja tuote- ja palvelukehitystä. Lisäksi peräti 63 prosenttia piti eettisen ja ekologisen toimintatavan edistämistä tärkeänä.

Digitalisaatio on muuttanut muotoilun toimialaa kymmenessä vuodessa

Kymmenen vuoden tarkasteluajalla (2010–2020) liikevaihdon määrän lisäys on ollut voimakkaassa kasvussa digitaalisen muotoilun alalla. Ala koostuu ohjelmistojen suunnittelun ja valmistuksesta sekä pelialalla toimivista yrityksistä.  Näiden yritysten liikevaihto kasvoi vuonna 2020 jo 9,1 miljardiin euroon ja se työllisti 44 000 henkilöä.  Alan liikevaihto on kasvanut peräti 143 prosenttia kymmenessä vuodessa. Ala on myös suurin työllistäjä, sillä se työllisti 43 661 henkilöä vuonna 2020.

Digitaalisen muotoilun alalla henkilöstö kasvoi kymmenessä vuodessa 79,5 prosenttia. Samaan aikaan perinteisempi muotoiluintensiivinen teollisuus on jatkanut liikevaihdon laskua 3,3, miljardiin.

Samaan aikaan perinteisemmästä muotoilusta tunnetun designteollisuuden liikevaihto on laskenut 2,5 prosenttia kymmenessä vuodessa. Ala työllisti 15 731 henkilöä vuonna 2020: henkilöstön määrä väheni 22 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna.  Ala koostuu mm. tekstiilien, vaatteiden, puu- ja lasituotteiden sekä huonekaluja valmistavista yrityksistä.  

Sen sijaan muotoilun palveluyritykset ovat kasvattaneet liikevaihtoaan 61 prosenttia. Nämä yritykset koostuvat graafisen suunnittelun, sisustussuunnittelun ja teollisen muotoilun toimistoista.  Yritykset työllistivät 2041 henkilöä: henkilöstön määrä kasvoi lähes 35 prosenttia kymmenessä vuodessa.

Rakennetun ympäristön muotoilu (arkkitehtuuri- ja maisemanhoito) kasvatti liikevaihtoaan lähes 35 prosenttia kymmenessä vuodessa. Ala työllisti 6189 henkilöä vuonna 2020, kasvattaen henkilöstöään kymmenessä vuodessa lähes 20 prosenttia.

Suhdannekyselyn ja toimialatietojen  taustaa

Kysely suoritettiin syys-lokakuussa 2022 ja sen toteutti tutkija Pekka Lith. Määräaikoihin mennessä kyselyyn saatiin 90 vastausta. Yli puolet vastaajista (53%) koostui muotoilu- ja sisustusarkkitehtitoimistoista, konsulttipalveluita tarjoavista yrityksistä sekä arkkitehti- ja insinööripalveluista. 22 prosenttia toimi piensarjatuotannon parissa. Loput toimivat tukku- ja vähittäiskaupan alalla, taiteen ja piensarjatuotannon parissa

Pääosa vastanneista oli mikroyrityksiä, sillä 96 prosenttia työllisti alle 10 henkilöä. Yritysten pienestä koosta kertoo myös yritysten oikeudellinen muoto. Noin 41 prosenttia vastanneista oli yksityisiä elinkeinoharjoittajia. Freelancerina ilman yritysmuotoa toimi 9 prosenttia. Osakeyhtiömuotoisia vastanneista oli 48 prosenttia.

Laadullisen kyselytutkimuksen lisäksi raportissa julkaistaan Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkatiedot vuodelta 2020.

Suhdannekyselyn ja toimialatietojen  taustaa

Muotoiluala 2022 suhdannekatsaus kooste

19.12.2022
4 Mt

Muotoiluala 2022 suhdannekatsaus

19.12.2022
271 kt

Lisätietoa ja haastattelupyynnöt:

Ornamon toiminnanjohtaja Salla Heinänen p. 040 022 1143,  salla.heinanen@ornamo.fi

Ornamon viestintäpäällikkö Elina Perttula, p. 043 211 0755,  elina.perttula@ornamo.fi

Ornamo on Suomen suurin monialainen muotoiluyhteisö, joka kasvattaa muotoilijan työn arvoa yhteiskunnassa ja tukee muotoilijoita työssään.  Vuonna 1911 perustettuun Ornamoon kuuluu 2 700 jäsentä. www.ornamo.fi.