Analyysi: Mitä hallituksen budjettiesitys vuodelle 2026 merkitsee muotoilualalle?

Viime viikolla julkaistu hallituksen talousarvioesitys vuodelle 2026 ei lupaa luovien alojen tekijöille ja muotoiluyrityksille hyviä aikoja. Jatkamme Ornamossa aktiivista vaikuttamistyötä muiden järjestöjen rinnalla liputtaen muotoilualan puolesta. Tuomme muotoilun ammattilaisten ominaispiirteet esiin, ja olemme yhteydessä muotoilun ja taiteen kenttään vaikuttaviin päätöksentekijöihin. 

Taiteilijat ja luovat alat 

Kulttuuriin kohdistuu noin 10 miljoonan euron leikkaukset, jotka kaventavat taiteilijoiden rahoituspohjaa. Samalla Taike jakaa 14,7 miljoonaa euroa apurahoja ja Business Finland käynnisti luovien alojen TKI-rahoituksen, jonka rahoituskriteerit näyttävät tukevan alamme suurempia yrityksiä ja muuten muotoilua hyödyntäviä yrityksiä, joissa muotoilijat työskentelevät inhouse-suunnittelijoina.  

Tilanne aiheuttaa yhä suurempaa kiristystä luoville aloille. Useat alan järjestöt ovat varoittaneet vaikutuksista työllisyyteen ja ammatin harjoittamisen mahdollisuuksiin ja urakehitykseen. Myös opetus- ja kulttuuriministeriöltä yleisavustusta saavien järjestöjen tuet ovat uhan alla, Ornamo mukaanlukien.

Säästöjen keskellä valtion taiteilija-apurahoista tai ylimääräisistä taiteilijaeläkkeistä ei leikata. Näyttelypalkkioavustus säilyy nykymuodossaan, ja yksityisen kopioinnin hyvitykseen ei ole luvassa ensi vuonna säästöjä. Alennettu arvonlisäverokanta lasketaan 14 prosentista 13,5 prosenttiin.  

Pienet muotoiluyritykset ja brändit 

Business Finlandin matalan kynnyksen Explorer-instrumentit (Tempo, Market Explorer ja Exhibition Explorer) lakkautetaan. Nämä olivat juuri niitä tukia, joilla pienet ja keskisuuret muotoiluyritykset sekä luovien alojen yrittäjät pääsivät ensimmäisille kansainvälisille messuille, testasivat markkinoita ja kohtasivat ostajia. Jatkossa pienet brändit kantavat alkuvaiheen kansainvälistymisen kulut itse. 

Toisaalta Team Finland -uudistus tuo 25 miljoonaa euroa vienninedistämisen instituutioihin. Tämä voi tarkoittaa parempia verkostoja ja ostajatapaamisia ulkomailla, mutta se ei silti korvaa suoria messutukia. Lisäksi Business Finlandin ekosysteemirahoitukset ja TKI-verovähennys voivat tukea niitä muotoiluyrityksiä, jotka investoivat tuotekehitykseen ja liittyvät isompien hankkeiden kumppaneiksi ja joilla on vähennyksen mahdollisuus. 

Palkansaajat ja in-house -muotoilijat 

Budjettiin sisältyy työttömyysturvan uudistuksia, jotka tiukentavat ehtoja ja lisäävät epävarmuutta kuten määräaikaisten sopimusten vakinaistamiseen liittyen tai irtisanomisperusteisiin. Tämä koskee kaikkia palkansaajia, myös muotoilijoita.

Samaan aikaan hallituksen kasvupanostukset – erityisesti TKI-tavoite (4 % BKT:stä) – hyödyttävät isoja yrityksiä ja korkeakouluja. Tavoite on Ornamon hallitusohjelmatavoitteen mukainen. Satsaus voi pidemmällä aikavälillä luoda uusia työpaikkoja, joissa muotoilijoiden in-house -tiimeillä on tärkeä rooli osana tuotekehitystä ja innovaatioita. 

Kannamme huolta siitä, että alan työllisyystilanne on heikompi kuin muilla suunnittelualoilla eri ikäryhmissä. Alan työttömyys hipoo lähes 14 prosenttia. Olisi tärkeää varmistaa, että vastavalmistuneet ja opiskelijat pääsevät työharjoitteluihin ja saavat jalan oven väliin ensimmäisiin työpaikkoihin.

Opiskelijat 

Budjetissa ei ole suoria uusia panostuksia muotoilun opiskelijoille. Leikkaukset kulttuurin rahoitukseen voivat kuitenkin heijastua harjoittelupaikkoihin ja alan yleiseen työtilanteeseen. Kansainvälistymisen portaat on tärkeä turvata tulevien sukupolvien kannalta.