Kuulostaapa tylsältä! Vai onko aineettomalla omaisuudellani sittenkin väliä?
Mallioikeusuudistuksen myötä digitaalista muotoilua, käyttöjärjestelmiä, tiloja ja valoinstallaatioita voi suojata myös jatkossa.
Tiesitkö, että siinä missä vuonna 1975 yritysten omaisuudesta vain 17 prosenttia oli aineetonta, nykyään yli 90 prosenttia yritysten omaisuudesta koostuu aineettomista omaisuuseristä, kuten immateriaalioikeuksista, brändistä ja datasta. Muotoilulla on suuri merkitys brändin luomisen ja kasvattamisen kannalta, ja aineettomat innovaatiot tuovat yrityksille valtavan liiketoiminta- ja kilpailupotentiaalin.
IPR-intensiiviset alat, joihin muotoilukin kuuluu, tuottavat yli 47 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta. Nämä alat tarjosivat myös jopa 29,7 prosenttia kaikista työpaikoista EU:ssa vuosina 2017–2019. Kyse ei ole siis ainoastaan muotoiluyrityksille kohdistuvasta hyödystä, vaan aihe on ensiarvoisen tärkeä myös Suomen ja koko EU:n taloudelle.
Euroopan unionin teollisoikeuksien viraston (EUIPO) ja Euroopan patenttiviraston (EPO) tuoreen raportin mukaan pienet ja keskisuuret yritykset, jotka omistavat immateriaalioikeuksia, tuottavat jopa 44 prosenttia enemmän työntekijää kohti kuin yritykset, joilla ei ole vastaavia omistuksia. Nämä yritykset maksavat myös 22 prosenttia suurempaa palkkaa työntekijää kohti verrattuna yrityksiin, jotka eivät omista immateriaalioikeuksia. Tästä huolimatta vain alle 10 prosenttia pienistä ja keskisuurista yrityksistä rekisteröi immateriaalioikeuksiaan.
Ornamon syksyllä 2024 toteuttaman mallioikeutta koskevan kyselyn vastaajista 93 prosenttia vastasi, että ei ole rekisteröinyt yhtäkään mallia. Vastaajista 84 prosenttia piti kuitenkin rekisteröityä mallioikeutta erittäin tärkeänä suojamuotona tulevaisuudessa, erityisesti digitalisaation ja tekoälyn käytön lisääntyessä. 66 prosenttia vastaajista ei ollut käyttänyt työnsä suojaamiseen myöskään muita suojamuotoja, kuten tekijänoikeuksia, tavaramerkkejä, patentteja, hyödyllisyysmalleja, sopimuksia, tai verkkotunnuksia.
Digimuotoilun nouseva asema muotoilukentässä
Ornamon yrityskatsaus 2024 näyttää digimuotoilun kasvavan merkityksen. Raportin mukaan digitaalisen muotoilun yritykset työllistävät yli 51 000 henkilöä ja niiden osuus muotoilualan liikevaihdosta on 73 prosenttia. Tilastojen mukaan 71 prosenttia työpaikoista on digitaalisen muotoilun alalla.
Muotoilun asema yritysten kasvun ja arvonluonnin ytimessä on kiistämätön, mutta on pidettävä mielessä myös se, mistä tämä arvo muodostuu. Kuten mainittu, yritysten omaisuudesta yli 90 prosenttia on nykyään aineetonta. Tämä aineeton omaisuus on osattava suojata ja hyödyntää, kuten mikä tahansa aineellinen omaisuus. Immateriaalioikeudet ovat tässä avainasemassa, sillä suojan lisäksi ne tarjoavat mahdollisuuden luoda tuottoa yritykselle muun muassa lisensoinnin ja myynnin kautta. Yritykset, joilla on immateriaalioikeuksia, saavat myös huomattavasti enemmän sijoituksia.
EU:n mallioikeuslainsäädännön uudistus tarjoaa useita uusia mahdollisuuksia muotoilun suojaamiseen. Jatkossa on mahdollista suojata myös muun muassa digitaalista muotoilua, tiloja, valoinstallaatioita, käyttöjärjestelmiä ja logoja. Digitaaliset tuotteet, animaatiot ja muut innovaatiot, joihin sisältyy erilaisia siirtymiä, ovat suojattavissa uuden lainsäädännön myötä. Mallioikeuden haltijat voivat myös puuttua laajemmin omistamiensa mallien luvattomaan käyttöön ja yksinoikeus kattaa jatkossa myös 3D-tulostuksen.
Jatkossa rekisteröidystä mallioikeudesta voi viestiä asiakkaille ja yhteistyökumppaneille käyttämällä D-merkkiä. Merkki on vastaava kuin jo laajasti tunnettu C-merkintä tekijänoikeudelle ja R-merkintä tavaramerkeille. Uuden D-merkin avulla voit näyttää, että olet suojannut muotoilusi, mikä lisää brändin uskottavuutta ja vähentää kopiointimahdollisuuksia.
Lisätietoja siitä, mitä kaikkea voi suojata mallioikeusrekisteröinnillä uuden lainsäädännön myötä, löydät Ornamon viime syksyn webinaarista. Webinaarissa näet myös esimerkin siitä, kuinka hakemus täytetään EUIPO:n sivuilla.
Mikä tämä mallioikeus on ja mistä sen saa?
Mallioikeus suojaa tuotteen tai sen osan ulkomuotoa. Rekisteröimätön mallioikeus antaa suojaa kolme vuotta mallin julkaisemisesta. Tämä suoja kattaa kuitenkin ainoastaan kopioinnin ja huomattavasti laajemman suojan saa mallin rekisteröinnillä, joka on voimassa viisi vuotta kerrallaan. Rekisteröidyn mallioikeuden voi uusia, ja suoja-aika on enintään 25 vuotta. Mallioikeus on rekisteröitävä ennen mallin julkaisua, tai viimeistään 12 kuukauden sisällä julkaisemisesta. Tähän 12 kuukauden niin kutsuttuun armonaikaan sisältyy kuitenkin tiettyjä riskejä ja suositeltavaa on, että mallioikeutta haetaan ennen mallin julkaisemista.
Jotta malli voidaan rekisteröidä, sen on oltava uusi ja yksilöllinen. Mallioikeus on alueellinen oikeus, eli se on voimassa sillä alueella, jolle se on rekisteröity. Esimerkiksi EU-mallioikeus on voimassa kaikissa EU-maissa (mukaan lukien Suomessa) samaan aikaan ja Suomessa rekisteröity mallioikeus on voimassa vain Suomessa. Suomessa mallioikeudet rekisteröi Patentti- ja rekisterihallitus, ja EU-tasolla Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto EUIPO. Lisää tietoa mallioikeudesta löydät PRH:n ja EUIPO:n sivuilta.
Mallioikeusrekisteröinnin hakemusmaksu on Suomessa (sähköistä järjestelmää käyttäen) 250 euroa ja EU-tasolla 350 euroa. Tarkemmat tiedot rekisteröinnin hinnasta Suomessa löydät PRH:n sivuilta ja EU-tasolla EUIPO:n sivuilta. Rekisteröintikuluihin on mahdollista saada rahoitusta EUIPO:n Pk-yritysrahastosta (SME Fund), jonka tuella voi kattaa jopa 75 prosenttia rekisteröintikuluista.
Ornamon jäsenenä voit kysyä lisätietoja mallioikeudesta ja aineettomien oikeuksien suojaamisesta Ornamon juristilta. Mallioikeuden rekisteröinnissä suosittelemme ottamaan yhteyttä mallioikeusasiamieheen. Löydät PRH:n listauksen auktorisoiduista mallioikeusasiamiehistä täältä.