Työelämän epävarmuus heijastuu nyt uransa alkuvaiheessa oleviin muotoilijoihin, kertoo kyselytutkimus
Muotoilualan moninaisuus näkyy selvästi alan ammattilaisten palkoissa, tulevaisuuden odotuksissa ja jopa työtyytyväisyydessä. Talouden yleinen epävarmuus heijastuu muotoilun kentällä nyt erityisesti työttömiin ja uransa alkuvaiheessa oleviin muotoilijoihin. Tiedot selviävät tuoreesta Muotoilualan Pulssi-kyselystä, johon vastasi alkuvuodesta 525 muotoilun ammattilaista.
Ornamon kyselyyn vastanneiden muotoilualan palkansaajien kuukausipalkkojen
mediaani oli 4 260 euroa alkuvuonna 2025. Kyselyyn vastasi mm. sisustusarkkitehteja, palvelumuotoilijoita, digitaalisia suunnittelijoita, teollisia muotoilijoita ja muotoilujohtajia, opettajia, strategisia muotoilijoita ja tekstiilisuunnittelijoita. Kyselyn ja raportin teki tutkija Pekka Lith.
Muotoilun ammattilaiset työskentelevät pääosin isoissa yrityksissä eri toimialoilla. Kyselyyn vastanneista jopa 70 prosenttia palkansaajista toimi vähintään 50 henkilöä työllistävissä yrityksissä.
Alan palkkahaitari on lavea, sillä runsas kolmannes ansaitsi vähintään 5 000 euroa kuukaudessa, mutta kymmenesosalla ansiot jäivät alle 3 000 euroon kuukaudessa.
Suurissa eri toimialojen yrityksissä myös palkkataso on korkeampi: palkat ovat kovemmat esimerkiksi finanssialan, teknologiateollisuuden, digialalla ja julkishallinnossa. Pienintä palkkaa maksetaan suunnittelutoimistoissa ja kiinteistö- ja rakennusalan yrityksissä.
Muotoilijoiden palkkakehitykseen vaikuttaa työnantajan toimialan lisäksi myös työkokemus, jolla on merkitystä erityisesti miehillä ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Myös iällä ja koulutustasolla on merkitystä.
– Suurissa yrityksissä paremmat urakehitysmahdollisuudet tukevat myös parempaa palkkakehitystä. Pienissä suunnittelutoimistoissa taas alan suhdanne vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon ja kuinka usein palkkoja voidaan korottaa, toteaa Ornamon tutkimus- ja kehityspäällikkö Emmi Putkonen.
Tyytyväisimpiä palkkaansa ovat julkisen sektorin palvelumuotoilijat, joilla on ylempi korkeakoulututkinto. Tyytymättömimpiä palkkaansa ovat yksityisissä yrityksissä työskentelevät sisustusarkkitehdit, joilla on alempi korkeakoulututkinto.
Muotoilua hyödynnetään jo laajasti eri toimialoilla
Pulssi-kyselyn vastaajat arvioivat myös työnantajiensa maturiteettia eli muotoilukypsyyttä, jolla mitataan sitä, kuinka laajasti organisaatiot hyödyntävät muotoilua. Vastausten perusteella teollisuudessa, finanssi- ja palvelualoilla muotoilun käyttö on melko hyvissä kantimissa. Tämä tarkoittaa sitä, että näillä toimialoilla muotoilijat osallistuvat useammin tuotekehityksen lisäksi myös palvelumuotoiluun, asiakaskokemuksen kehittämiseen ja strategiseen suunnitteluun.
Vastaajien näkemysten mukaan sen sijaan kiinteistö- ja rakennusalalla sekä julkishallinnossa on edelleen kehitettävää siinä, että muotoilu olisi integroitunut organisaatioiden toimintaan.
– Kiinteistö- ja rakennusalalla sekä julkishallinnossa muotoilun hyödyntäminen on pistemäistä, jolloin myös tulokset kohdistuvat vain tietyille osa-alueille. Korkeamman maturiteetin organisaatioissa muotoilijat ovat useammin mukana kokonaisvaltaisessa kehitystyössä tai ratkomassa systeemisen tason haasteita, sanoo Putkonen.
Nuorten muotoilijoiden työttömyys kasvussa, näkymät epävarmat
Talouden epävarmuus näkyy muotoilualalla viime vuotta vahvempana. Pulssi-kyselyyn osallistuneista työttömiä työnhakijoita oli kymmenen prosenttia. Iältään työttömät ovat keskimääräistä nuorempia, sillä yli 60 prosenttia heistä oli alle 40-vuotiaita. Heidän työuransa pituus on myös keskimääräistä lyhyempi, sillä yli 50 prosenttia oli ollut työelämässä alle kuusi vuotta. Työttömistä yli vuoden työtä hakeneita pitkäaikaistyöttömiä oli runsas neljännes.
Putkonen kantaa huolta nuorista ammattilaisista, joiden olisi erityisen tärkeää saada työkokemusta.
– Ensimmäiset vuodet valmistumisen jälkeen ovat kriittisiä, jotta ammatillinen identiteetti pääsee kehittymään. Mikäli oman alan työtä ei löydy, voi monella olla edessä alanvaihto. Nykyinen tilanne on koko alan tulevaisuuden kannalta kestämätön, sillä nykyiset juniorit ovat tulevaisuuden senioreita, ja uusia osaajia tarvitaan myös tulevaisuudessa, Putkonen sanoo.
Viime vuosina kasvanut epävarmuus heijastuu nyt laajasti myös työpaikoille. Vielä vuonna 2022 jossain määrin tai hyvin epävakaana työpaikkaansa piti 14 prosenttia vastaajista ja nyt luku on 33 prosenttia. Vastaavasti työpaikkaansa hyvin erittäin vakaana tai melko vakaana arvioineiden määrät ovat laskeneet vuodesta 2022, 86 prosentista 67 prosenttiin.
Tämän vuoden kyselyssä vastaajien mukaan työtehtävien muutoksia, irtisanomisia ja lomautuksia on tehty kuudesosassa työpaikkoja. Tänä vuonna yhä useampi piti lomautuksia ja irtisanomisia todennäköisenä verrattuna viime vuonna annettuihin arvioihin sopeutustoimien todennäköisyydestä. Epävarmuutta työpaikkansa säilymistä koki kolmasosa muotoilijoista.