Lakimies vastaa: Aineettomat oikeudet työsuhteessa

Ville Visuaalinen on saanut työtarjouksen keskisuuresta suomalaisyrityksestä muotoilijan tehtävään. Työhaastattelun jälkeen työnantaja on toimittanut Villelle työsopimuksen etukäteen tutustuttavaksi. Sopimuksessa ei kuitenkaan mainita mitään työsuhteessa luoduista teoksista ja malleista tai niitä koskevista aineettomista oikeuksista. Pitäisikö niistä sopia varmuuden vuoksi tarkemmin?

Vastauksen antaminen ei ole yksinkertaista, sillä työsuhteessa Ville Visuaalisen oikeus omiin teoksiinsa joutuu törmäyskurssille työnantajan oikeuksien eli työlainsäädännön kanssa. Aineettomat oikeudet siirtyvät työnantajalle automaattisesti lain nojalla vain tietokoneohjelmien ja tietyissä rajoissa keksintöjen osalta. Muilta osin lainsäädännössä ei oteta yksiselitteistä kantaa oikeuksien siirtymiseen, vaan tilanne on jännitteinen: siinä missä aineettomia oikeuksia koskevassa lainsäädännössä lähdetään siitä, että oikeudet malliin tai teokseen syntyvät niiden luojalle, on työlainsäädännössä lähtökohtana työn tulosten kuuluminen työnantajalle.

Aineettomien oikeuksien siirtyminen on sopimuksenvaraista

Työsuhteisessa palkkatyössä aineettomien oikeuksien siirtyminen on sopimuksenvarainen asia. Villen kannattaakin ehdottaa työnantajalle, että oikeuksien hyödyntämisestä sovitaan tarkemmin ennen työsuhteen alkamista: mitä saadaan hyödyntää, millä edellytyksillä, kuinka laajasti ja millainen korvaus tästä maksetaan. Korvauksen osalta myynnin mukaan määräytyvä rojalti on usein joustavin vaihtoehto. Työnantajan voi olla vaikea määritellä ennalta, kuinka kauan aineettomia oikeuksia on tarvetta hyödyntää. Työntekijän intressissä taas on reilua päästä osalliseksi hyödyntämisestä, joka voi olla laajamittaista ja pitkäaikaista, jatkuen joskus jopa vuosikymmeniä työsuhteen päättymisen jälkeenkin.

Aineettomien oikeuksien hyödyntämisestä kannattaa sopia ennen työsuhteen alkua.

Myös lain tulkinnan tasolla jännitteet ovat näkyvissä. Mikäli malli on luotu työsuhteen aikana, voivat oikeudet siirtyä työnantajalle työsopimuksen velvoitteiden täyttämiseksi yhteisymmärryksen vallitessa ns. hiljaisella sopimuksella, eli ilman kirjallista sopimustakin. Tavallisesti tällainen tilanne syntyy, jos työsopimuksessa on sovittu, että työtehtävänä on luoda malleja. Toisaalta taas tuomioistuinkäytännössä on muodostunut luovan työn tekijöitä suojaava linja, jonka mukaan epäselvissä aineettomien oikeuksien luovutustilanteissa tilannetta on tulkittava suppeasti teoksen tai mallin luojan hyväksi.

Näistä kaikista jännitteistä seuraa riski vaikeisiin tulkintatilanteisiin ajautumisesta, mikäli oikeuksien hyödyntämisestä ei sovita etukäteen selkeästi ja kirjallisesti. Ei ole lainkaan tavatonta, että työnantajan ja työntekijän oletukset työsuhteessa tehtyjen teosten ja mallien kohtalosta poikkeavat radikaalisti toisistaan, eikä työsopimuksessa lue asiasta mitään.

Kysymykseen vastasi Ornamon lakimies Jussi Ilvonen. Lakimies vastaa -palstalla Ornamon lakimies käsittelee muotoilualan oikeudellisia kysymyksiä tapausesimerkkien kautta. Lähetä kysymys: jussi.ilvonen@ornamo.fi.

Ornamon lakimies palvelee jäsenasioissa maanantaisin ja torstaisin klo 9–16. Palvelu on Ornamon jäsenille maksuton. Katso täältä yhteystiedot ja poikkeusajat.