Materiaalikehitys on viimeisen kymmenen vuoden aikana noussut muotoiun varteenotettavaksi alaksi, joka edellyttää muotoilijoilta syvällistä asiantuntemusta materiaaleista, valmistusprosesseista ja käyttökonteksteista. Aalto-yliopiston ja Ornamon yhteinen Materials Day tarjosi katsauksen uuden sukupoleven materiaalitutkimuksen uusimpiin suuntiin. Poimimme materiaalikehityksen keskeiset suuntaukset yhteen.

Materiaalit ovat osa kestävää systeemistä arvoketjua

Materiaalitutkimus on siirtynyt yksittäisistä innovaatioista kohti systeemistä ajattelua, jossa tarkastellaan koko elinkaarta ja sen sosiaalisia vaikutuksia. Uusista materiaaleista puhuttaessa huomio kohdistuu usein niiden ominaisuuksiin ja valmistukseen.

Materiaalipäivässä puhunut tutkija Anubhuti Bhatnagar tarkasteli kuitenkin materiaalien ja kierrätyksen sosiaalista kestävyyttä sosiaalisen elinkaariajattelun (SLCA) näkökulmasta. Hän korosti, että kierrätettyjen materiaalien tuotantoketjut ulottuvat useisiin maihin, joissa olosuhteet ja lainsäädäntö vaihtelevat. Siksi sosiaalisten vaikutusten arviointi edellyttää koko tuotantoketjun tarkastelua. Tekstiilikierrätystä koskevassa tutkimuksessaan Bhatnagar esimerkiksi osoitti, ettei kierrätetty materiaali ole automaattisesti sosiaalisesti kestävämpi vaihtoehto. Sosiaalisen kestävyyden arviointi vaatii muotoilijoilta systeemistä näkökulmaa ja tarvittaessa arvioinnin asiantuntijoiden tukea.

Muotoilu edistää kestävää arkea ja ohjaa kestävämpiin valintoihin

Muotoilijoilla on nyt näytön paikka materiaalien kehityksen ja käytön uudelleenajattelussa. Yksi päivän keskeisistä teemoista oli muotoilijoiden muuttuva rooli kestävämpien elämäntapojen luomisessa. Muotoilu ymmärretään yhä useammin paljon laajemmaksi kuin pelkäksi materiaalien tai tuotteiden kehittämiseksi. Se vaikuttaa järjestelmiin, käyttäytymiseen ja arjen valintoihin, jotka määrittävät sitä, miten resursseja käytetään ja arvotetaan.

Muotoilijoilla voi olla tärkeä rooli siirryttäessä uudenlaisiin kestäviin normeihin, sillä muutos edellyttää myös ihmisten käyttäytymisen ja tarpeiden ymmärtämistä. Ihmisymmärrys on muotoilijoiden etu, joka näkyy myös materiaalitutkimuksessa.

Suunnittelisitko sitrushedelmien kuorista, banaanikuiduista tai sienirihmastosta?

Uudet materiaalit ovat keskeisessä roolissa kestävämpien elämäntapojen mahdollistamisessa. Tutkimuksen ydintä on käytännön kokeilut ja eri alojen välinen vuorovaikutus ja yhteistyö.

Esimerkiksi sienirihmastosta, vuorovaikutteisista tekstiileistä ja uusista biopohjaisista materiaalijärjestelmistä lähtien esitykset osoittivat, kuinka muotoilu on läsnä koko innovaatioprosessissa – materiaalien hankinnasta ja tuotannosta käyttöön, uudelleenkäyttöön ja elinkaaren loppuvaiheisiin.

Päivän aikana kuultujen Ritesh Sharman, Sofia Guridi Sotomayorin ja Harvey Shawn tutkimukset lähestyvät materiaalia eri suunnista. Sharma tutkii luonnonmukaisia värejä ja sidosaineita, joilla voitaisiin tekstiiliteollisuudessa korvata haitallisia kemikaaleja. Tällä hetkellä patenttiprosessissa oleva sidosaine on lähtöisin sipulinkuoresta ja sen tuotannossa voidaan käyttää olemassa olevia
sivuvirtoja. Sipulista johdetulla sidosaineella on todettu olevan myös antibakteerisia
ominaisuuksia.

Muotoilu nivoo eri alat yhteen

Toinen keskeinen painotus oli muotoilun rooli eri alojen yhdistäjänä. Se tuo yhteen teknologiset mahdollisuudet, materiaalien ymmärryksen ja ihmisten tarpeet, ja auttaa muuttamaan tutkimusta tuotteiksi, palveluiksi ja kokemuksiksi, jotka tukevat kestäviä siirtymiä.

Monimutkaisten kestävyyskysymysten ratkaiseminen edellyttää yhteistyötä eri alojen välillä. Yhdistämällä tutkijat, muotoilijat, taiteilijat ja teollisuuden ammattilaiset tapahtuma loi tilaa uusille näkökulmille ja lähestymistavoille, joita ei synny yksin toimimalla. Päivä keräsi yhteen laajan joukon ammattilaisia tutkijoista taiteilijoihin ja insinööreihin, yrityksiin ja teollisuuden ammattilaisiin. Tutustuimme myös maineikkaan CHEMARTS -projektin laboratorioihin iltapäivän työpajoissa.

Muotoilu on kestävyyden ja uuden liiketoiminnan mahdollistaja

Muotoilulla on keskeinen rooli kestävyyden edistämisessä, sillä se vaikuttaa suoraan tuotteiden, palveluiden ja ympäristöjen suunnitteluun ja käyttöön. Vastuullinen muotoilu ulottuu myös prosessien ja strategioiden kehittämiseen. EU:n kestävyyslinjaukset tunnistavat muotoilun keskeiseksi kestävien ratkaisujen ajuriksi, koska se ohjaa sekä kuluttajakäyttäytymistä että resurssien käyttöä. Ne muodostavat myös tärkeän sääntelykehikon muotoilun tulevaisuuden reunaehdoille.

Digitaalinen tuotepassi on etenemässä EU:ssa osana ekosuunnitteluasetusta kohti vaiheittaista käyttöönottoa, jonka tavoitteena on lisätä tuotteiden elinkaaritiedon läpinäkyvyyttä ja yhtenäistää tuotetietoa koko arvoketjussa.

Liiketoiminnassa muotoilulla on myös mitattava vaikutus. Design Management Instituten Design Value Index -indeksi osoittaa, että vahvan muotoiluosaamisen yritykset saavuttavat johdonmukaisesti parempaa taloudellista suorituskykyä verrattuna verrokkeihin. Tämä korostaa muotoilun merkitystä sekä vastuullisen että kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamisessa nopeasti muuttuvilla markkinoilla.

Tutustu Materiaalipäivän koosteeseen täältä.