Näyttelypalkkion avustuskokeilua tullaan jatkamaan useampana vuonna

Keramiikka tilassa (2014) Designmuseo Kuva: Rauno Träskelin

Ornamo on aktiivisesti edistämässä reiluja pelisääntöjä taidealalle yhteistyössä Suomen Taiteilijaseuran ja muun taidekentän kanssa. Keskustelu taiteilijan asemaa kohentavasta sopimuksesta Suomessa käynnistyi vuonna 2014. Syksyllä 2014 Ornamo pilotoi Ruotsissa käytössä olevan näyttelypalkkiosopimuksen Keramiikka tilassa -näyttelyssä.

Mistä hankkeessa on kyse?

Taiteilijoille maksetaan harvoin näyttelypalkkioita eli korvaus näyttelyn suunnittelusta, teosten ripustamisesta ja jälkitöistä jää usein saamatta. Ammattitaiteilijat tekevät siis runsaasti ilmaista työtä, minkä lisäksi kuvataiteilijat ovat heikoimmin toimeentuleva taiteilijaryhmä.

Teollisuustaiteen Liitto Ornamo ja Suomen Taiteilijaseura (STS) ovat sitä mieltä, että taiteilijoiden tekemälle ilmaiselle työlle julkisesti tuetuissa museoissa täytyy tulla loppu ja taiteilijoille kuuluu maksaa korvaus näyttelyn eteen tehdystä työstä.

Mitkä ovat hankkeen tavoitteet?

Mitä hankkeessa on tehty?

Opetus- ja kulttuuriministeriön tukema hanke tuotti toivottua tulosta, sillä maaliskuussa 2015  väistyvä kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen asetti työryhmän selvittämään taidenäyttelyiden sopimus- ja korvauskäytäntöjä. Ornamolla oli edustaja työryhmässä. Työryhmän raportti esitti kaikkiaan 16 toimenpidettä taiteilijan aseman parantamiseksi taidenäytttelyissä. Alan keskeisten toimijoiden muodostama työryhmä mm. antoi museoille ja muille näyttelynjärjestäjille suositukset asioista, joista näyttelyn järjestämisen yhteydessä tulisi sopia. Näihin asioihin kuului myös palkkio, joka taiteilijalle maksetaan näyttelyyn liittyvästä työstä.

Työryhmän pyynnöstä Ornamo toteutti yhdessä Suomen Taiteilijaseuran kanssa lisäkyselyn taiteilijoille kesällä 2015. Kyselyssä kartoitettiin mm. teosten valmistamiseen menevä työaika, teosten materiaalikustannukset sekä näyttelyyn liittyvä työmäärä ja kulu: markkinointi, näyttelyn ripustus ja purku, kuljetukset, sopimusasiat ja näyttelyhaku.

Kyselyn tuloksista ilmeni, että vain aniharva ammattitaiteilija sai korvauksen museonäyttelyistä. Vastaajista ehdoton enemmistö, 77 %, ei ollut koskaan saanut taiteilijapalkkiota museonäyttelystään. Vaikka korvauskäytännöt ovat taiteilijoille erittäin epäedulliset, museonäyttelyiden pitäminen on taiteilijan uran kannalta erittäin tärkeää.

Saavutetut tulokset

Näyttelypalkkion toteutuminen sai lisää pontta keväällä 2017, jolloin Opetus- ja kulttuuriministeriö laittoi museoille hakuun avustuksen näyttelypalkkioiden kattamiseksi. Haku pohjasi sopimus- ja korvauskäytäntöjä selvittäneen työryhmän loppuraporttiin.

Hakuun tuli 250 000 euron määräraha, jolla ammatillisesti ja päätoimisesti hoidetut museot, joilla on säännöllistä näyttelytoimintaa, voivat kattaa taiteilijoille näyttelynjärjestämisen yhteydessä maksettavia näyttelypalkkioita.

Opetus- ja kulttuuriministeriöön saapui määräaikaan mennessä 23 hakemusta, joilla haettiin yhteensä 127 075 euroa. Sivistysvaliokunnan saaman selvityksen mukaan näyttelypalkkion maksamiseen liittyvää avustuskokeilua tullaan jatkamaan useampana vuonna ja vasta sitten on mahdollista arvioida kokeilun tuloksia ja päättää uudistuksen jatkosta.

Valiokunta pitää tärkeänä, että avustuskokeilun jatkoa varten selvitetään syitä verraten heikosti toteutuneeseen ensimmäiseen avustushakuun, jolloin haettujen avustusten määrä oli alle puolet haettavana olevasta määrärahasta. Valiokunnan mukaan hakuun liittyvää tiedotusta on syytä tehostaa ja haku pitää ajoittaa paremmin yhteensopivaksi museoiden ym. mahdollisten hakijoiden oman suunnittelu- ja budjetointiprosessin kanssa.