Tiedote: Tekoäly muuttaa muotoilutyötä samalla kun suunnitteluasiantuntijuuden arvo kasvaa 

Muotoilun kenttä on myös jakautunut: työmarkkinoilla kasvava epävarmuus jatkuu. Alalla pärjääviä yrityksiä puolestaan yhdistää halu uudistua, kansainvälisyys tai toimiminen eri puolilla Suomea. Samaan aikaan muotoilualan työmarkkinoilla näkyy kasvavaa epävarmuutta. 

Design Pulssi 2026 -kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 544 ammattilaista palkansaajista opiskelijoihin ja työttömiin sekä 102 yritystä. Tutkimuksen toteutti alkuvuodesta Pekka Lith. 

Tekoäly muuttaa muotoilualankin ansaintalogiikkaa 

Lähes 40 prosenttia muotoilualan ammattilaisista käyttää tekoälyä työssään säännöllisesti. Yli 70 prosenttia arvioi tekoälyn muuttavan työn tekemistä merkittävästi, ja enemmistö uskoo tekoälyosaamisen muuttuvan kilpailueduksi. Käyttö on yleisintä digitaalisen muotoilun tehtävissä, kuten käyttöliittymä- ja UX-suunnittelussa, palvelumuotoilussa, graafisessa suunnittelussa sekä XR- ja 3D-visualisoinnissa. Fyysisemmissä muotoilun lajeissa, kuten teollisessa muotoilussa ja sisustusarkkitehtuurissa, tekoäly toimii edelleen pääosin apuvälineenä. 

Lähes 40 prosenttia suunnittelijoista käyttää tekoälyä työssään säännöllisesti. Yli 70 prosenttia arvioi tekoälyn muuttavan työn tekemistä merkittävästi, ja enemmistö uskoo tekoälyosaamisen muuttuvan kilpailueduksi. Käyttö on yleisintä digitaalisen muotoilun tehtävissä, kuten käyttöliittymä- ja UX-suunnittelussa, palvelumuotoilussa, graafisessa suunnittelussa sekä XR- ja 3D-visualisoinnissa. Fyysisemmissä muotoilun lajeissa, kuten teollisessa muotoilussa ja sisustusarkkitehtuurissa, tekoäly toimii edelleen pääosin apuvälineenä.

– Kyselyn perusteella menestyminen edellyttää ennen kaikkea kykyä sopeutua ja uudistaa liiketoimintaa. Muotoiluyritysten vahvuus on niiden kyvyssä yhdistää vahva asiantuntijuus, palvelut, tuotteet ja erilaiset markkinat, toteaa Ornamon tutkimus- ja kehityspäällikkö Emmi Putkonen.

Tekoäly lisää myös tehokkuuspaineita ja muuttaa alan ansaintalogiikoita. Ala on murrosvaiheessa: osa toimii tekoälyn käytössä edelläkävijöinä, kun taas osa suhtautuu teknologiaan kriittisemmin.

Maailman yksi johtavista hissi- ja liukuporrasalan yrityksistä KONE on esimerkki muotoilua strategisesti hyödyntävästä globaalista yrityksestä.  KONE Designin muotoilujohtaja Visa Rauta näkee tekoälyn ennen kaikkea muotoilutyötä ja palveluliiketoimintaa uudistavana työkaluna. 

– AI on keskeinen mahdollistaja palveluliiketoiminnan muutoksessa ja parhaan reaaliaikaisen asiakaskokemuksen tuottamisessa. Esimerkiksi automatisoimalla toistuvia tehtäviä ja suurten tietomäärien käsittelyä nopeuttamalla aikaa voidaan suunnata erityisesti luovaan asiakas- ja loppukäyttäjälähtöiseen muotoilutyöhön, joka edellyttää syvällistä ihmisymmärrystä.”, Rauta toteaa. 

Työmarkkinoilla vakautta ja epävarmuutta 

Muotoilualan palkansaajilla on edelleen monella mittarilla vakaa asema. Kolme neljästä työskentelee vakituisessa kokoaikatyössä, ja enemmistö on tyytyväinen työhönsä. Muotoilualan palkansaajien kuukausiansion keskiarvo on noin 4 641 euroa ja mediaani 4 500 euroa. Noin 73 prosentilla palkat ovat pysyneet lähes ennallaan, kun 23 prosentilla ne ovat nousseet. 

Ansiotasoon liittyy kuitenkin tyytymättömyyttä: vain 48 prosenttia on tyytyväisiä ansiotasoonsa ja yli puolet kokee sen jäävän työtehtäviin nähden liian matalaksi. 

Työmarkkinoiden epävarmuus näkyy myös työpaikoilla. 38 prosenttia muotoilualan palkansaajista kokee epävarmuutta työpaikkansa säilymisestä. Noin kolmannes kertoo henkilöstön vähentyneen omalla työpaikallaan viimeisen vuoden aikana, ja monilla työpaikoilla varaudutaan edelleen lomautuksiin tai irtisanomisiin. 

Erityisesti nuorten tilanne on vaikea. 69 prosenttia kyselyyn vastanneista opiskelijoista arvioi oman alan työmarkkinatilanteen heikoksi. Työttömät muotoilijat ovat keskimääräistä nuorempia, ja pitkäaikaistyöttömien osuus on kasvanut. 

Vahvoja muotoiluyrityksiä yhdistää kyky uudistua 

Muotoiluyritykset ovat keskenään erilaisia: ne toimivat muun muassa muotoilu- ja palvelumuotoilupalveluissa, sisustusarkkitehtuurissa, tuotesuunnittelussa sekä luovien alojen asiantuntijapalveluissa. Yli puolet yrityksistä yhdistää toiminnassaan fyysisiä tuotteita ja palveluita, ja lähes neljännes toimii ensisijaisesti kansainvälisillä markkinoilla. 

Kyselyn perusteella noin 60 prosenttia yrityksistä on vakaalla pohjalla. Pärjääviä yrityksiä yhdistävät erityisesti palveluita tarjoava liiketoiminta, suurempi koko, korkeampi laskutus sekä valtakunnalliset tai kansainväliset markkinat. Vahvemmassa asemassa ovat yritykset, joiden liikevaihto on yli 30 000 euroa, jotka laskuttavat yli 80 euroa tunnilta ja jotka työllistävät. Näissä yrityksissä myös henkilöstön määrän kasvuun suhtaudutaan muita luottavaisemmin. 

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt

Viestintäpäällikkö Elina Perttula 
043 211 0755  
elina.perttula@ornamo.fi