Edunvalvonta

Digitalisaatio, ilmastonmuutos ja uusi työ ovat kiihtyviä ilmiöitä, jotka muuttavat yhä nopeammin yhteiskuntaa. Luovuuden ja ihmislähtöisyyden tulisi olla muutoksessa ratkaisijan roolissa. Muotoilu on muutosvoima Suomen kunnissa, Suomessa ja EU:ssa. Ornamon Muotoilualan politiikkasuositukset 2019–2024 rakentuvat kolmen teeman varaan:

1. Suomen ja EU:n talouskasvu perustuu aineettomaan arvoon:

  • Suomeen perustettavan Creative Business Finland tulee vastata asiantuntija-alojen ja erityisesti niiden mikroyritys tentarpeisiin.
  • Valtio tulee kehittää Suomen aineettoman arvon strategiaa niin, että se mahdollistaa myös mikroyritysten menestymisen.
  • Suomen tulee jouduttaa EU:n tavoitteita globaalin ja kestävän sääntelykehyksen rakentamiseksi digitaalisille markkinoille.
  • Suomen tulee edistää EU:ssa kestävän ja eettisen innovaatio-politiikan pelisääntöjä mm. datan hyödyntämisestä.
  • Valtion tulee tunnustaa muotoilun merkityksen ja potentiaali innovaatiotoiminnan tiekartassa, joka tähtää TKI-panostusten nostamiseen neljään prosenttiin BKT:sta.
  • EU:n tulee huomioida taidekäsityö tukiohjelmissaan.

2. Muotoilu kantaa vastuuta ympäristöstä ja ihmisistä:

  • Valtion tulee vahvistaa muotoilun merkitystä elinkaariajattelussa ja kiertotaloudessa Suomen kestävän kasvunstrategioissa.
  • EU:n tulee kasvattaa muotoilun roolia TKI-rahoituksissa osana ilmastokriisin ratkaisua ja resursoida muotoilun tuki EU:n tutkimus- sekä rakennerahasto-ohjelmissa.
  • Kierto- ja jakamistaloutta edistetään EU:n laajuisella regulaatiolla.
  • Kaupunkien tulee hyödyntää muotoilun ihmislähtöisiä menetelmiä ja taidetta kaupunkikehittämisen joka tasolla.
  • Sisustusarkkitehtien mahdollisuus toimia pääsuunnittelijoina on turvattava maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa.

3. Osaamispohjainen kilpailukyky nousee reilusta työelämästä:

  • Suomen ja EU:n tulee olla edelläkävijöitä globaalin ja digitaalisen alustatalouden eettisten pelisääntöjen määrittelyssä.
  • Työsuhteen tunnusmerkistö on päivitettävä vastaamaan erityisesti alustatalouden työn muotoja.
  • Valtion tulee lisätä resursseja muotoilukoulutuksen rahoitukseen ja strategiseen kehittämiseen.
  • Valtion tulee tukea uuden arkkitehtuurin ja muotoilun museon perustamista sitovalla rahoituspäätöksellä hallituskaudella 2019 – 2023.

Lue politiikkasuositukset kokonaisuudessaan: Muotoilualan politiikkasuositukset 2019–2024

Lue myös Ornamon hallitusohjelmatavoitteet 2019–2024

 

 

Teema

Kulttuurin ja taiteen edistäminen

Taide on osa hyvinvointia ja kansainvälisesti kiinnostavaa Suomi-kuvaa. Taide lisää ihmisten hyvinvointia ja luo merkitystä arkeen. Kiinnostus uniikkiin taideteollisuuden taiteeseen…

Lue lisää
Teema

Kannattava yrittäjyys

Koko muotoilualan liikevaihto oli noin 10,7 miljardia vuonna 2016. Muotoilua tarjoavien palveluyritysten, muotoilutuotteita valmistavan teollisuuden sekä taideteosten luonnin lisäksi luvussa…

Lue lisää
Teema

Aineetonta arvoa muotoilusta

Aineeton arvonluonti on taloudelle ja liiketoiminnalle yhä merkittävämpää suhteessa hiipuvaan aineelliseen arvonluontiin. Aineettomia oikeuksia tuottavana toimialana muotoilu on aineettoman arvonluonnin…

Lue lisää
Teema

Julkisten hankintojen kehittäminen

Muotoilija osaa katsoa maailmaa käyttäjän näkökulmasta. Julkisella sektorilla muotoilun tuomia etuja ovat käyttäjälähtöisyyden lisäksi säästöt, kun onnistuneet ratkaisut lisäävät toiminnan…

Lue lisää
Teema

Vaikuttava muotoilujohtajuus

Muotoilulla on keskeinen rooli kehittyvässä yhteiskunnassa. Globaalit haasteet kuten väestönkasvu ja ilmastonmuutos pakottavat sekä yksityisen että julkisen sektorin miettimään toimintansa…

Lue lisää
Teema

Muotoilualan koulutus

Muotoilualan oppilaitokset määrittävät minkälaisissa ammateissa muotoilijat työskentelevät. Muotoilijat ovat erikoiskoulutettuja suunnittelualan ammattilaisia, jotka suunnittelevat korkeatasoisia tuote-, palvelu-, kaluste- ja tilaratkaisuja…

Lue lisää