
Design Pulssi
Design Pulssi -kysely on työmarkkina- ja suhdannekysely, joka näyttää muotoilualan ison kuvan ja näkymät. Kyselytutkimus kokoaa yhteen muotoilualan ammattilaisten näkemykset muotoilualan ajankohtaisesta tilanteesta. Vuoden 2025 kysely suoritettiin alkuvuodesta ja siihen vastasi määräaikaan mennessä 509 palkansaajaa, yritystä ja työttömänä olevaa muotoilijaa.
Design Pulssi ’25 keskeiset tulokset
1. Epävarmuus koskettaa nyt uransa alkuvaiheessa olevia
Viime vuosina kasvanut epävarmuus heijastuu nyt laajasti myös työpaikoille. Vielä vuonna 2022 jossain määrin tai hyvin epävakaana työpaikkaansa piti 14 prosenttia vastaajista ja vuonna 2025 luku on 33 prosenttia. Vastaavasti työpaikkaansa hyvin erittäin vakaana tai melko vakaana arvioineiden määrät ovat laskeneet vuodesta 2022, 86 prosentista 67 prosenttiin.
Kyselyn mukaan työtehtävien muutoksia, irtisanomisia ja lomautuksia on tehty kuudesosassa työpaikkoja. Tänä vuonna yhä useampi piti lomautuksia ja irtisanomisia todennäköisenä verrattuna viime vuonna annettuihin arvioihin sopeutustoimien todennäköisyydestä. Epävarmuutta työpaikkansa säilymistä koki kolmasosa muotoilijoista.
Iältään työttömät ovat keskimääräistä nuorempia, sillä yli 60 prosenttia heistä oli alle 40-vuotiaita. Heidän työuransa pituus on myös keskimääräistä lyhyempi, sillä yli 50 prosenttia oli ollut työelämässä alle kuusi vuotta. Työttömistä yli vuoden työtä hakeneita pitkäaikaistyöttömiä oli runsas neljännes.
Vinkki: Työttömyyskassaan kuuluminen tuo turvaa
Vinkki: Ornamon lakineuvonta tarjoaa tukea työelämän käänteisiin
2. Palkat kasvoivat mutta vain maltillisesti
Muotoilun ammattilaiset työskentelevät pääosin isoissa yrityksissä eri toimialoilla. Kyselyyn vastanneista jopa 70 prosenttia palkansaajista toimi vähintään 50 henkilöä työllistävissä yrityksissä. Alan palkkahaitari on lavea, sillä runsas kolmannes ansaitsi vähintään 5 000 euroa kuukaudessa, mutta kymmenesosalla ansiot jäivät alle 3 000 euroon kuukaudessa.
Ornamon palkkataulukoista selviää mm. suunnittelualan ja työroolin, kokemuksen ja paikkakunnan vaikutus palkkoihin. Tiedot hyödyttävät niin vastavalmistuneita, palkkaneuvotteluihin valmistautuvia kuin työnantajia esimerkiksi rekrytoinnissa.
Vinkki: Tutustu palkkatilastoihin jäsensivuilla
3. Muotoilun maturiteetti hyvällä tolalla
Tänä vuonna kyselyssä vastaajia pyydettiin myös arvioimaan työnantajansa maturiteetin, eli muotoilukypsyyden tilaa.
Pulssi-kyselyn vastaajat arvioivat myös työnantajiensa maturiteettia eli muotoilukypsyyttä, jolla mitataan sitä, kuinka laajasti organisaatiot hyödyntävät muotoilua. Vastausten perusteella teollisuudessa, finanssi- ja palvelualoilla muotoilun käyttö on melko hyvissä kantimissa. Tämä tarkoittaa sitä, että näillä toimialoilla muotoilijat osallistuvat useammin tuotekehityksen lisäksi myös palvelumuotoiluun, asiakaskokemuksen kehittämiseen ja strategiseen suunnitteluun.
Sen sijaan kiinteistö- ja rakennusalalla sekä julkishallinnossa muotoilun käytön laajentamiselle on tilaa.
Vinkki: Tutustu myös muotoilun maturiteettikyselyn tuloksiin
4. Koulutus, kokemus ja ikä vaikuttavat palkkaukseen
Muotoilijoiden palkkakehitykseen vaikuttaa työnantajan toimialan lisäksi myös työkokemus, jolla on merkitystä erityisesti miehillä ja alemman korkeakoulututkinnon suorittaneilla. Myös iällä, koulutustasolla ja sukupuolella on merkitystä muotoilun ammattilaisten palkkakehityksessä.
Suurissa eri toimialojen yrityksissä myös palkkataso on korkeampi: palkat ovat kovemmat esimerkiksi finanssialan, teknologiateollisuuden, digialalla ja julkishallinnossa. Pienintä palkkaa maksetaan suunnittelutoimistoissa ja kiinteistö- ja rakennusalan yrityksissä. Tyytyväisimpiä palkkaansa ovat julkisen sektorin palvelumuotoilijat, joilla on ylempi korkeakoulututkinto. Tyytymättömimpiä palkkaansa ovat yksityisissä yrityksissä työskentelevät sisustusarkkitehdit, joilla on alempi korkeakoulututkinto.
Vinkki: Työnantaja, EU:n palkka-avoimuusdirektiivi vaikuttaa rekrytointikäytäntöihin
Vinkki: Designduunit -palvelu kokoaa avoimet työpaikat
5. Usko tulevaisuuteen jatkuu vahvana
Ornamon vuoden 2025 kyselyyn vastanneista myös 38 prosenttia vastanneista suhtautui alan tulevaisuuteen melko tai erittäin optimistisesti. Kokonaisuudessaan palkansaajat suhtautuivat muotoilualan tulevaisuuteen jokseenkin myönteisesti huolimatta heikosta yleisestä talouskehityksestä ja kysyntätilanteesta.
Myös kyselyyn vastanneiden yrittäjien odotukset tulevien vuosien suhdannetilanteelle ovat optimistiset. Suuri osa kyselyyn vastanneista yrityksistä oli mikroyrityksiä. Heistä 37 prosenttia uskoo kysyntä- ja suhdannenäkymien paranevan jo kuluvan vuoden 2025 aikana. Kolmen seuraavan vuoden perspektiivillä tätä mieltä oli jo 60 prosenttia vastanneista. Liikevaihdon supistumista ja kannattavuuden heikkenemistä ennakoi enää noin viidennes vastaajista.
Tiedote: Työelämän epävarmuus heijastuu nyt uransa alkuvaiheessa oleviin muotoilijoihin, kertoo kyselytutkimus
Näkökulma: Oletko valmis puhumaan palkoista avoimesti?
Ornamon suhdanne- ja työmarkkinakysely toteutettiin tammi-helmikuussa 2025 ja siihen vastasi määräaikoihin mennessä yli 509 alan yritystä sekä ammattilaista (palkansaajaa ja työttömänä olevaa muotoilijaa).
Muotoilualan ammattilaisia ovat esimerkiksi sisustusarkkitehdit, palvelumuotoilijat, digitaaliset suunnittelijat ja teolliset muotoilijat. Tänä päivänä muotoilijat työskentelevät isoissa yrityksissä eri toimialoilla, kuten ohjelmistoalalla, korkeakouluissa, kiinteistö- ja rakennusalalla sekä julkishallinnossa. Lisäksi iso osa työskentelee suunnittelutoimistoissa.
Muotoilualan työntekijät poikkeavat kaikista palkansaajista siinä, että vakituisten ja kokoaikaisten työsuhteiden osuus on muotoilualalla maan keskiarvoa hieman suurempaa.
Muotoilualan työntekijät poikkeavat kaikista palkansaajista siinä, että vakituisten ja kokoaikaisten työsuhteiden osuus on muotoilualalla maan keskiarvoa hieman suurempaa.
Muotoilualalla yritykset taas ovat nuoria ja yksinyrittäjävetoisia. Vaikka 75 % yrityksistä työllistää ainoastaan yrittäjänsä, muotoilualan yritykset eivät sinänsä ole sen pienempiä kuin Suomen yritykset ylipäätään. Valtaosa muotoiluyrityksistä tuottaa markkinoille vain palveluja tai sekä palveluja että fyysisiä tuotteita. Vähemmistö keskittyy vain fyysisiin tuotteisiin.
Kyselyn teki ja tutkimuksen laati tutkija Pekka Lith.
Vanhat tutkimukset
2024
2023
2022
2021
2020
2019
2017
2016