Muotoilijan työ

Muotoilijoiden työyhteisöt joustavat, kiire ja palautteen puute puolestaan haittaavat työn tekemistä ja sujuvuutta. Kokosimme kyselyn keskeiset tulokset yhteen.

1. Pandemia-aika alkaa väistyä – luottamus tulevaan palasi

Muotoilijan työ -kysely vahvistaa, että koronapandemian pahimmat vaikutukset alkavat olla muotoilijoiden työelämässä takanapäin. Muotoilijoiden luottamus tulevaisuuteen on vahvistunut, sillä 86 prosenttia alan palkansaajista piti työpaikkansa säilymistä varmana. Lomautuksia ja irtisanomisia pitää mahdollisina tai todennäköisinä enää 14 prosenttia. Työmarkkinakyselyyn vastanneista muotoilualan palkansaajista 86 prosenttia
pitää työpaikkansa säilymistä täysin tai melko varmana. Optimismi oli siis kohonnut
viime vuodesta, Suhdanteiden parantumisesta kielii sekin, että moni etsii nyt uutta työpaikkaa.  

2. Muotoilijat työskentelevät isoilla työnantajilla  

Valtaosa muotoilijoista tekee suunnittelutyötä isoilla työnantajilla monenlaisissa työyhteisöissä ja tiimeissä eri puolilla Suomea. Vastaajat työskentelevät konsultoinnin, tuotekehityksen, suunnittelun ja opetuksen parissa. Myös markkinointi, tutkimus- ja kehitystyö, strateginen suunnittelu ja johtotehtävät kuuluvat vastanneiden työtehtäviin.   Kyselyn mukaan 76 prosenttia palkansaajista työskenteli yksityisissä yrityksissä ja 20 prosenttia julkisyhteisöissä. Vastaajat työskentelevät monilla eri aloilla: teknologiateollisuudessa, ohjelmistoalalla, rakentamisen alalla, kalustealalla tai oppilaitoksissa sekä valtiolla ja kunnissa.  

3. Työpaikkoja tarjolla!   

Muotoilualan työmarkkinat ovat pahimpien koronavuosien jälkeen vilkastuneet. Kyselyn mukaan työntekijöitä palkanneita työpaikkoja on enemmän kuin työntekijöitä vähentäneitä työpaikkoja.  Samaan aikaan halukkuus työpaikan vaihtoon on vilkastunut, mikä kertoo suhdanteiden parantumisesta. Kyselyn mukaan jopa puolet muotoilijoista aikovat vaihtaa työpaikkaa tai pitää sitä mahdollisena. Uuden työn hakemisen on jo aloittanut 15 prosenttia vastaajista. Osa haluaa muutoksen nykyiseen työhönsä huonon työilmapiirin tai palkan vuoksi. Osa haluaa kehittää osaamistaan ja uraansa muualla ja jotkut pitää nykyisiä työtehtäviä itselleen sopimattomina.  

4. Ansiotaso pysyi samana  

Muotoilualalla ansiotasoon vaikuttaa mm. asuinpaikka, ikä, työkokemus sekä suunnitteluala ja asema. Tutustu palkkatilastoihin täällä. Muotoilualan ammattilaisten kokonaisansioiden keskiarvo oli 3 770 euroa ja mediaani 3 650 euroa kuukaudessa. Muotoilijoiden ansiotaso on siten korkeampi kuin alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden, mutta selvästi vähempi kuin ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden palkansaajien keskimäärin. 

Vastaajista 54 prosenttia ilmoitti, että palkka on liian pieni suhteessa työtehtäviin. Palkkausjärjestelmässä on muutakin kohennettavaa, sillä 42-45 prosenttia ei pidä työpaikan palkkarakennetta oikeudenmukaisena eikä hyvistä suorituksista palkita riittävästi. Lisäksi 36-38 prosenttia kertoi, että palkkaus ei ole kannustava ja siihen on vaikea vaikuttaa. 

5. Muotoilijat kokevat työyhteisönsä joustavina

Kyselyyn vastanneiden mukaan työpaikoilla joustetaan hyvin elämäntilanteiden mukaan. Työnantajat ja terveydenhuollon palvelut tukevat työhyvinvointia ja työpaikoilla on otettu huomioon työn fyysinen kuormittavuus, vaikka parantamisen varaa on edelleen. 

6. Työyhteisöjen johtamisessa parantamisen varaa

Palkansaajien arviot esihenkilöiltään vaihtelevat. Muotoilijat toivovat eritoten palautetta esihenkilöiltään. Vain 47 prosenttia palkansaajista totesi saavansa riittävästi palautetta.  

Lähes neljännes palkansaajista sanoi, että jatkuva kiire ja työaikapaineet haittaavat työskentelyä. Kiire ja kireät aikataulut, mikä johtuu osittain usean eri asian tekemisestä yhtä aikaa, eivät muuttuneet edellisestä vuodesta. Osalla työntekijöitä ongelmien taustalla on etätyönteon äkillinen lisääntyminen, mikä aiheuttaa haasteita esimiehille ja töiden organisointiin.  

Myönteistä epidemiakriisissä on muotoilijoiden työssä ollut se, että häiritsevät työn keskeytykset ovat etätöissä joillakin vähentyneet.  

7. Työ vie mennessään, sivutöitä tehdään ahkerasti

Kyselyn mukaan valtaosa muotoilijoista kokee työnsä merkityksellisenä. Innostunut suhtautuminen työhön näkyy sivutöiden yleisyytenä – monet tekevät projekteja toisille työnantajille, tai hankkivat oman y-tunnuksen. Oma yritys startataan usein jo opiskeluaikana, ja se on myös keino toteuttaa omia ammatillisia intohimoja oman leipätyön ohessa tai eläkkeellä. 

8. Kilpailukieltosopimuksiin uudistuksia vuoden alusta

Vain 17 prosenttia muotoilualan palkansaajista oli sopinut kilpailukiellosta työsopimuksessa. Vaikka ne ovat muotoilualalla yleistyneet, solmitaan ne vain painavasta syystä. Kilpailukieltosopimussäännös muuttui vuoden alusta, ja nyt työnantajia edellytetään korvaamaan työntekijän tulonmenetyksen työsuhteen jälkeiseltä ajalta, jolloin hän ei saa työskennellä kilpailijalle. Tästä kannattaa sopia kilpailukieltosopimuksessa, joka työntekijöiden kannattaisi aina tarkistaa ja ottaa puheeksi työnantajan kanssa.

Miten tutkimus toteutettiin?

Ornamon työmarkkinakatsaus 2022 perustuu kyselytutkimukseen, joka suoritettiin pääosin tammikuussa 2022. Siihen vastasi määräaikoihin mennessä 480 muotoilualan ammattilaista. Kyselyyn vastasivat ensimmäistä kertaa myös opiskelijat. Kyselyt suoritettiin pääosin tammikuussa 2022. Vastanneiden määrä oli selvästi suurempi kuin edellisinä vuosina. Runsas neljännes oli ammatiltaan sisustusarkkitehteja tai -suunnittelijoita. Muotoilijoita vastanneista oli runsas viidennes. Vastanneiden joukossa oli myös teollisia muotoilijoita, palvelumuotoilijoita, opettajia sekä vaatetus- ja tekstiilisuunnittelijoita ja digitaalisia suunnittelijoita. Kyselyn teki ja tutkimuksen laati tutkija Pekka Lith.