Vuosittainen Design Pulssi -kyselymme näyttää muotoilualan ison kuvan ja näkymät. Vuosittainen työmarkkina- ja suhdannekysely toteutettiin alkuvuodesta 2026.

Design Pulssi ’26 keskeiset tulokset

Tekoäly muuttaa suunnittelijoiden työnkuvia vauhdilla

Ornamon Design Pulssi 2026 -kysely paljastaa, että tekoälystä on tulossa keskeinen kilpailutekijä muotoilualalla. Samalla alan työmarkkinoilla näkyy kasvavaa epävarmuutta, yrittäjien toimeentulohaasteita ja huolta uran alkuvaiheen työpaikkojen tulevaisuudesta. 

Lähes 40 prosenttia muotoilualan ammattilaisista käyttää tekoälyä työssään jatkuvasti tai melko paljon. Yli 70 prosenttia arvioi, että tekoälystä tulee muotoilijalle tärkeä työkalu tulevaisuudessa, ja yli 60 prosenttia uskoo sen muuttavan alan ansaintalogiikoita. 

Lähes 40 prosenttia muotoilualan ammattilaisista hyödyntää tekoälyä säännöllisesti. Osuus on suurempaa palkansaajien kuin opiskelijoiden ja yrittäjien kohdalla. Käyttö on yleisintä digitaalisen muotoilun tehtävissä, kuten käyttöliittymä- ja UX-suunnittelussa, palvelumuotoilussa, graafisessa suunnittelussa sekä XR- ja 3D-visualisoinnissa. Fyysisemmissä muotoilun lajeissa, kuten teollisessa muotoilussa ja sisustusarkkitehtuurissa, tekoäly toimii edelleen pääosin apuvälineenä. 

Tekoäly nähdään mahdollisuutena, mutta myös riskinä 

Lähes 40 prosenttia muotoilualan ammattilaisista käyttää tekoälyä työssään jatkuvasti tai melko paljon. Samalla yli 70 prosenttia arvioi sen muuttavan työn tekemistä merkittävästi, ja enemmistö uskoo tekoälyosaamisen muuttuvan kilpailueduksi. 

Muotoilijat hyödyntävät tekoälyä tällä hetkellä ennen kaikkea tekstien tuottamisessa, tiedonhaussa sekä ideoinnissa ja konseptoinnissa. Kyselyyn vastanneiden arvion mukaan työn painopiste on tekoälyn myötä siirtymässä varsinaisesta toteutustyöstä yhä enemmän suunnittelun ohjaamiseen, kuratointiin, laadun arviointiin, strategiseen päätöksentekoon sekä reunaehtojen määrittelyyn. 

Vastaajat arvioivat tekoälyn lisäävän tehokkuuspaineita ja muuttavan alan ansaintalogiikoita, mikä vaatii erityisesti muotoiluyrityksiltä mukautumista ja uusien toimintamallien käyttöönottoa.  

Samaan aikaan 28 prosenttia suhtautuu tekoälyn vaikutuksiin melko tai erittäin kielteisesti. Yli 80 prosenttia vastaajista pitää keskeisenä haasteena tekoälyn ympäristövaikutuksia, ja yli 70 prosenttia pitää haasteena tekoälyjärjestelmien läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta. Erityistä huolta herättävät myös luovan työn arvostukseen sekä tekijänoikeuksien suojaamiseen liittyvät kysymykset. 

“Tekoäly ei vähennä muotoilun tarvetta, vaan siirtää sen painopistettä tekemisestä tulkintaan ja päätöksentekoon. Samalla ihmisen ymmärrys käyttäjästä, kontekstista ja kokonaisuudesta nousee entistä ratkaisevampaan rooliin.” 

”Muotoilijat eivät usko tekoälyn korvaavan luovaa suunnittelutyötä kokonaan. Sen sijaan ala näyttää olevan siirtymässä tilanteeseen, jossa tekoälyä hyödyntävä muotoilija voi korvata sellaisen muotoilijan, joka ei hallitse uusia työkaluja.” 

Muotoilijat työskentelevät yhä useammin muualla kuin muotoilutoimistoissa 

Vain neljä prosenttia muotoilualan palkansaajista työskentelee varsinaisissa muotoilutoimistoissa. Valtaosa työllistyy teknologiateollisuuteen, IT-sektorille, julkishallintoon tai arkkitehti- ja insinööritoimistoihin. Muotoilua hyödynnetäänkin jo kaikilla toimialoilla. Viime vuosien aikana muotoilijat työllistyvät yhä useammin julkishallintoon, toisaalta yhä harvempi työskentelee ohjelmistoalalla.  

Muotoilu onkin yhä vahvemmin osa muiden toimialojen kilpailukykyä, innovaatioita ja palvelukehitystä. Muotoiluosaamisen merkitys ei rajoitu enää yksittäisiin tuotteisiin tai visuaalisiin ratkaisuihin, vaan sillä vaikutetaan digitaalisten palvelujen kehittämiseen, asiakaskokemukseen, liiketoiminnan uudistamiseen, vastuullisuuteen sekä julkisten palvelujen toimivuuteen. Muotoilualan kehitys vaikuttaa suoraan kaikkien toimialojen uudistumiskykyyn. 

Muotoilualan työmarkkinoilla samaan aikaan vakautta ja epävarmuutta 

Muotoilualan palkansaajilla menee monella mittarilla hyvin: kolme neljästä työskentelee vakituisessa kokoaikatyössä, palkkataso on noussut ja enemmistö on tyytyväinen työhönsä. 

Muotoilualan palkansaajien kuukausiansion keskiarvo on noin 4 641 euroa ja mediaani 4 500 euroa. Noin 73 prosentilla palkat ovat pysyneet lähes ennallaan, kun 23 prosentilla ne ovat nousseet. Alle puolet, 48 prosenttia, on tyytyväisiä ansiotasoonsa ja yli puolet kokee sen jäävän työtehtäviin nähden liian matalaksi. 

Positiivisista tunnusluvuista huolimatta työmarkkinoilla näkyy kasvavaa epävarmuutta. Muotoilualan palkansaajista 38 prosenttia kokee epävarmuutta työpaikkansa säilymisestä. Lisäksi noin kolmannes kertoo henkilöstön vähentyneen omalla työpaikallaan viimeisen vuoden aikana, ja monilla työpaikoilla varaudutaan edelleen lomautuksiin tai irtisanomisiin, vaikka niiden määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta.   

Erityisesti nuoret kokevat työmarkkinat vaikeiksi. Muotoilualan opiskelijoiden luottamus työmarkkinoihin heikko ja siirtymä työelämään koetaan haasteelliseksi. 

Design Pulssi 2026 -kyselyyn vastanneista opiskelijoista 69 prosenttia arvioi oman alan työmarkkinatilanteen heikoksi. Samalla opiskelijat korostavat työelämäyhteyksien, harjoittelujen ja käytännön työssäoppimisen merkitystä osana opintoja. Yritysten heikko tilanne kuitenkin vaikeuttaa esimerkiksi harjoittelupaikan löytymistä.  

Työttömät muotoilijat ovat keskimääräistä nuorempia, ja pitkäaikaistyöttömien osuus on kasvanut. Yli puolet työttömistä pitää omia työllistymismahdollisuuksiaan seuraavan vuoden aikana melko tai erittäin epätodennäköisinä. 

Muotoiluyrittäjyys rakentuu monenlaisista liiketoimintamalleista 

Valtaosa yrityksistä on yksinyrittäjävetoisia, mutta ne toimivat hyvin erilaisilla markkinoilla ja tarjoavat palveluita, tuotteita tai näiden yhdistelmiä. Yrityksiä löytyy muun muassa muotoilu- ja palvelumuotoilupalveluista, sisustusarkkitehtuurista, taide- ja käsityöaloilta, tuotesuunnittelusta sekä luovien alojen asiantuntijapalveluista. Yli puolet alan yrityksistä yhdistää toiminnassaan sekä fyysisiä tuotteita että palveluita. 

Asiakkuudet ulottuvat kuluttajamarkkinoista yritysasiakkaisiin, julkiseen sektoriin ja kansainvälisille markkinoille. Osa yrityksistä toimii vahvasti paikallisissa verkostoissa, kun taas lähes neljännes vastanneista kertoi toimivansa ensisijaisesti kansainvälisillä markkinoilla. 

Muotoilualan yritykset ovatkin monipuolinen joukko luovan talouden, asiantuntijapalveluiden, innovaatioiden ja taiteen parissa toimivia yrityksiä. Tämä monimuotoisuus mahdollistaa muotoiluosaamisen hyödyntämisen hyvin erilaisissa liiketoiminta-, vienti-, kulttuuri- ja kehittämisympäristöissä. 

Vastuullisuus on osa muotoilijan ammattitaitoa, mutta yritysten valmiudet vaihtelevat 

Vastuullisuus on vakiinnuttanut asemansa osana muotoilualan osaamisvaatimuksia. Ornamon kyselyn mukaan 72 prosenttia alan ammattilaisista pitää vastuullisuusosaamista erittäin tai melko tärkeänä osana muotoilijan ammattitaitoa. Lisäksi yli 70 prosenttia työllisistä muotoilijoista kertoo pystyvänsä hyödyntämään vastuullisuuteen liittyvää osaamistaan työssään ainakin jossain määrin. 

Muotoilijoiden vahvimmiksi osaamisalueiksi nousevat yhdenvertaisuus, saavutettavuus, inkluusio, kiertotalous sekä yhteistyöhön ja yhteiskehittämiseen liittyvä osaaminen. Kehitettävää nähdään erityisesti vastuullisuussääntelyn tuntemuksessa, elinkaariajattelussa, arvoketjujen ymmärtämisessä ja vastuullisuuden mittaamisessa. 

Yritysten näkökulmasta vastuullisuustyö on vielä osin kesken. Vain 38 prosentilla kyselyyn vastanneista yrityksistä on vastuullisuusstrategia, ja vain noin neljäsosa noudattaa alakohtaisia tai tuotekohtaisia vastuullisuusstandardeja, sertifikaatteja tai sitoumuksia. Samalla kuitenkin joka toinen yritys kertoo hyödyntäneensä vastuullisuusosaamista asiakastoimeksiannoissaan. 

Muotoilualan kehitys heijastaa laajempaa työelämän murrosta, jossa teknologinen kehitys, muuttuvat osaamistarpeet ja työn tekemisen uudet muodot muokkaavat asiantuntijatyötä nopeasti. Kyselyn perusteella keskeinen kysymys ei ole vain se, kuinka paljon muotoilijoita tarvitaan, vaan millaista osaamista ja työuria tulevaisuuden työelämä edellyttää.