Suunnittelusopimus on projektisopimus, jonka lopputuloksena syntyy suunnitelma tai malli.

Suunnittelusopimus sopii erityisesti tilanteisiin, joissa asiakas tilaa muotoilijalta omiin tarpeisiinsa räätälöidyn lopputuloksen. Suunnittelutyön kohteena voi olla niin tuote kuin palvelu. Tyypillisiä suunnittelutyönlopputuloksia ovat esimerkiksi kuosi, huonekalu, palvelukonsepti, käyttöesine, graafinen ilme, pakkaus, tilasuunnitelma tai brändi. Suunnittelusopimus sopii sekä analogisista että digitaalisista suunnitelmista sopimiseen. Tärkeintä on sopia suunnittelutyön sisällöstä eli esimerkiksi, millaista lopputulosta tavoitellaan, millaisia päämääriä asiakas asettaa suunnittelutyölle, kuinka monessa vaiheessa suunnittelutyö toteutetaan, missä muodossa lopputulos toimitetaan, mitä suunnittelusta maksetaan ja milloin muotoilijan laskutusoikeus alkaa. Yksinkertaistettuna hyvä suunnittelusopimus kertoo, mitä muotoilijan tulisi suunnitella asiakkaalle ja mitä asiakas suunnittelusta maksaa.

Sopimuksen lähtökohtana on projektinomaisuus. Suunnittelutyöllä on alku ja loppu. Suunnittelusopimuspohjaa voi hyödyntää myös pidemmissä sopimuksissa niin, että sopimussuhteenraamit on sovittu suunnittelusopimuksella ja suunnittelutyön sisällöstä ja aikataulusta sovitaan erillisillä liitteillä.

Suunnittelusopimus ja lisenssisopimus täydentävät toisiaan. Esimerkiksi kun tarkoituksena on luoda asiakkaalle räätälöity tuotemalli, jonka tuotannosta asiakas vastaa tulevaisuudessa, sovitaan suunnittelutyöstä suunnittelusopimuksella ja mallin hyödyntämisestä mallinkäyttöoikeutta koskevalla sopimuksella eli lisenssisopimuksella.

Rojaltisopimuksessa suunnittelijan saaman korvauksen määrä sidotaan valmistajan tai jälleenmyyjän myyntimääriin. Rojaltikorvaus mahdollistaa korvauksen saamisen pidemmältä ajalta sekä antaa suunnittelijalle mahdollisuuden hyötyä tuotteen menestyksestä.

Jopa kolmannes yrityksistä on sopinut rojalteista ja saa siten korvauksia immateriaalioikeuksien kaupallisesta hyödyntämisestä. Immateriaalioikeudet koskivat etupäässä tekijänoikeutta ja mallioikeutta. Rojaltitulojen määrä voi vaihdella vuosittain ja yrittäjäkohtaisesti. Yrittäjien saamien rojaltitulojen keskiarvo oli 12 840 euroa.

Tuotemäärien kasvaessa prosenttimäärä pienenee ja vastaavasti pienemmistä eristä maksetaan suhteessa suurempaa rojaltiprosenttia. Keskimääräisissä rojalteissa on eroja eri alojen välillä.

Ornamo suosittelee, että suunnittelijalta tilatun työn koko korvausta ei sidota pelkästään rojaltiin, vaan tilatusta suunnittelutyöstä maksetaan nimenomainen korvaus. Tämän lisäksi voidaan sopia rojaltista. Ornamon sopimuspohjista löytyy mallin käyttöoikeutta koskeva sopimus, jonka palkkio-osio sisältää rojaltikorvauksen yhtenä palkkiomaksumallina.

Myös suunnittelusopimusta laadittaessa voidaan sopia rojaltikorvauksesta. Käyttöoikeuden laajuus ja sisältö tulee sopia tarkasti. Sopimuksesta tulee helposti havaita, mitä maantieteellistä aluetta käyttöoikeus koskee ja kuinka pitkään sopimus on voimassa. Sopimuksessa on hyvä määritellä, missä määrin käyttöoikeuden saajalla on oikeus muokata mallia ja tuleeko mahdolliset muutokset hyväksyttää suunnittelijalla. Rojaltisopimuksessa on tärkeää sopia, mistä hinnasta rojaltin suuruus lasketaan.

Ornamon sopimuspohjassa rojalti lasketaan asiakkaalle käyttökuntoon toimitetun tuotteen arvonlisäverottomasta myyntihinnasta eli hinnasta, jonka valmistaja/markkinoija veloittaa omalta konsernin ulkopuoliselta asiakkaaltaan. Rojaltin lisäksi suunnittelijalle maksetaan Ornamon mallin käyttöoikeutta koskevan sopimuspohjan mukaan suunnittelupalkkio sekä mallin kehittelyyn mahdollisesti liittyvät kulukorvaukset. Rojalti on lähtökohtaisesti aina korvaus myönnetyistä immateriaalioikeuksista, joten myönnetyt immateriaalioikeudet tulee olla määritelty mahdollisimman tarkasti.

Sopimuksesta tulee ilmetä muun muassa seuraavat asiat:

• Siirtyvätkö oikeudet suunnittelijalta sopimuskumppanille vai jäävätkö ne suunnittelijalle. Ornamon sopimuspohjien mukaan malliin mahdollisesti rekisteröitävät oikeudet rekisteröidään aina suunnittelijan nimiin.

• Mitä oikeuksille tapahtuu sopimuksen päättyessä tai toisen osapuolen mennessä konkurssiin? Lisäksi sopimuksessa tulee määritellä sitä koskeva irtisanomismenettely.
• Mallin käytöstä sovittaessa on tärkeää huomioida tilanteet, joissa mallin käyttöoikeuden hankkinut taho ei ala hyödyntämään mallia tai lopettaa sen sopimuksen mukaisen hyödyntämisen.
• Suositeltavaa on sopia tietty määräpäivä, johon mennessä jälleenmyyjän tai valmistajan tulee ottaa malli tuotantoon tai jälleenmyyntiin sopimuksen raukeamisen uhalla. Lisäksi voidaan sopia, että sopimus raukeaa, jos sopimusosapuoli ei ole tiettyyn ennalta määriteltyyn aikaan pitänyt mallia tuotannossa tai myynnissä.

Lisenssisopimuksella sovitaan valmiin suunnitelman tai mallin käyttöoikeudesta.

Mallin käyttöoikeutta koskeva sopimus eli lisenssisopimus sopii tilanteisiin, joissa sovitaan olemassa olevan mallin hyödyntämisestä. Kun muotoilija luo mallin, syntyy usein aineettomia oikeuksia, joko automaattisesti (kuten tekijänoikeus) tai rekisteröimällä (kuten mallioikeus ja tavaramerkki). Näihin oikeuksiin on oikeuksienhaltijalla lain mukaan yksinoikeus. Yksinoikeus tarkoittaa sitä, ettei kukaan muu osapuoli saa hyödyntää oikeuksia ilman oikeudenhaltijan suostumusta. Lisenssisopimus on käytännössä oikeudenhaltijan suostumus sallia oman yksinoikeuden piiriin kuuluvaa käyttöä jollekulle muulle. Yksinkertaisemmillaan tällainen suostumus voi tarkoittaa vaikkapa lupaa hyödyntää muotoilijan omia tuotekuvia jälleenmyyjän sivuilla. Tyypillisemmin lisenssisopimuksella sovitaan esimerkiksi asiakaan oikeudesta hyödyntää mallia teollisesti sekä oikeudesta myöntää edelleen jälleenmyyntioikeuksia kolmansille osapuolille maantieteellisesti ja ajallisesti rajatulla alueella.

Lisenssisopimuksella sovitaan siis siitä, miten, milloin ja missä asiakas saa hyödyntää muotoilijan mallia ja mitä asiakas hyödyntämisoikeudesta maksaa. Lisenssilausekkeen laadinnassa on lukematon määrä eri vaihtoehtoja. Muotoilijan kannattaakin olla hyvin perillä lisensoinnin erilaisista mahdollisuuksista jo ennen neuvotteluiden aloitusta. Lisenssilausekkeen laadinta kannattaa aloittaa vasta, kun muotoilija ja asiakas ovat ensin keskustelleet huolellisesti siitä, millaisia oikeuksia asiakkaalle myönnetään. Lähtökohtaisesti vain sellaisia oikeuksia tulisi myöntää, joita todellisuudessa käytetään. Ei ole esimerkiksi järkevää antaa asiakkaalle maailmanlaajuisia oikeuksia, jos todellisuudessa asiakas toimii hyvin rajatulla maantieteellisellä alueella.

Lisenssisopimus ja suunnittelusopimus täydentävät toisiaan. Esimerkiksi kun tarkoituksena on luoda asiakkaalle räätälöity tuotemalli, jonka tuotannosta asiakas vastaa tulevaisuudessa, sovitaan suunnittelutyöstä suunnittelusopimuksella ja mallin hyödyntämisestä mallinkäyttöoikeutta koskevalla sopimuksella eli lisenssisopimuksella.

Salassapitosopimuksella varmistat, että luottamukselliset tiedot pysyvät turvassa.

Lyhyt salassapitosopimus on tarkoitettu portfolion tai ideoiden jakamiseen luottamuksellisesti. Pitkää salassapitosopimusta käytetään laajempien yhteistyömahdollisuuksien luottamukselliseen kartoittamiseen.

Salassapitosopimuksen englanninkielinen nimitys on Non-Disclosure Agreement (NDA).